Nurmijärven Vihreät

NURMIJÄRVEN VIHREIDEN HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN VUODELLE 2015

Tiedotteet – 6. helmikuuta 2015

Syyskokouksessa marraskuussa valittiin Nurmijärven Vihreiden puheenjohtajaksi Sami Virtanen. Rajamäessä asuva Sami Virtanen jatkaa toista vuotta puolueen puheenjohtajana. Hallitukseen valittiin Päivi Meros, Tuuli Kuisma, Leni Pispala, Satu Rauhala, Tommi Grönberg, Leif Carpelan Maritta Kopsala, Timo Meros ja Anne Rohde-Nielsen

Vihreiden hallitus järjestäytyi muilta osin toimintavuodelle 2015 tammikuun kokouksessaan.
Kokouksessa valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi Leni Pispala. Vihreiden sihteeriksi valittiin Tuuli Kuisma ja rahastonhoitajaksi Satu Rauhala.

Nurmijärven Vihreiden kevään tärkein ponnistus on eduskuntavaalit
Nurmijärven Vihreiden ehdokas on kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen 31-vuotias Päivi Meros. Meros on ollut valtuutettuna vuodesta 2005 lähtien ja tuona aikana olen toiminut useissa luottamustehtävissä, kuten kunnanhallituksessa, kunnanhallituksen henkilöstöjaostossa, kaavoituslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa, nuorisolautakunnassa, sekä Nurmijärven Työterveys-liikelaitoksen johtokunnassa.

Päivi Meroksen kampanjapäällikkönä toimii Vihreiden puheenjohtaja Sami Virtanen

Seurakuntavaalit 2014

Tiedotteet – 28. syyskuuta 2014

Nurmijärven Vihreiden listalla on 11 ehdokasta. Monipuoliselta listalta löydät varmasti ehdokkaan, jota äänestää.
Vihreä kirkko puolustaa itsestään selvästi yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoajattelua. Tasa-arvo toteutuu niin työntekijöiden kuin seurakuntalaistenkin kesken ja välillä. Minkäänlaista syrjintää ei hyväksytä ja jokaisella on tasa-arvoinen oikeus kirkon virkaan ja työrauhaan.

Vaaleissa valitut luottamushenkilöt tulevat linjaamaan kirkon tulevaisuutta. He päättävät muun muassa siitä, miten seurakunnassa varoja kohdennetaan, keitä autetaan, missä ja miten.

Seurakuntavaaleilla on merkitystä koko kirkon kannalta. Vaaleilla valitut luottamushenkilöt valitsevat maallikkojäsenet kirkolliskokoukseen, joka päättää kirkon yhteisistä linjauksista, kirkon taloudesta ja kirkkolain sekä muiden kirkon yhteisten säädösten sisällöstä.

Seurakuntavaaleissa valittujen luottamushenkilöiden tehtäväksi tulee ratkaista, miten seurakuntatyötä tulevaisuudessa tehdään.
Seurakuntavaalit antavat mahdollisuuden rakentaa kirkosta yhteisöä, joka on kokonainen kuva sen jäsenistä

Nurmijärven Vihreiden ehdokkaat:
Carpelan Leif merikapteeni/eläkel.
Grönberg Tommi opiskelija
Junttila Maija ohjaaja, sit.
Latva-Karjanmaa Tarja FT kustannustoimittaja
Lounela Merja sairaanhoitaja, sit.
Majava Eeva seurakuntaemäntä, sit.
Paasonen Hanna merkonomi, sit.
Pispala Leni erityisopettaja, KM
Pukarinen Pauliina taksinkuljettaja, sit.
Rauhala Satu sosionomi, äiti
Virtanen Harry yrittäjä, eläkeläinen

Seurakuntavaaleissa saavat äänestää 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.11.2014 täyttävät evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, jäsenyys riittää.
Ennakkoäänestys 27.10 – 31.10

Valtuustoaloite 29.1.2014 maastoreiteistä Nurmijärvelle

Tiedotteet – 4. helmikuuta 2014

Tämän aloitteen tarkoitus saada Nurmijärvelle lisää merkittyjä maastoreittejä liikkumiseen. Maastopolut ovat maastoon merkittyjä reittejä, jotka tutustuttavat kulkijoita lähiluontoon ja kaupunki- ja kyläympäristöön. Polut yhtyvät muihin ulkoilureitteihin ja kytkevät niitä toisiinsa. Nurmijärven läpi kulkee jo 7 veljeksen reitti Palojoelta Kirkonkylään ja Rajamäkeen ja siitä edelleen Hyvinkäälle. Lepsämässä ja Rinnekodin alueella kulkee Helsinki 2000- reitti.

Tämän aloitteen idea on lainattu Turusta, jossa on Paavonpolut. (ks. tarkemmin www.turku.fi » Liikunta ja ulkoilu » Liikuntapaikat » Kuntoreitit ja luontopolut). Paavonpolkujen idean toi Turkuun suunnistaja Janne Salmi, joka oli nähnyt samantapaisia polkuja Sveitsissä. Paavonpolkujen kulkureitit on osoitettu maastossa puihin ja kiviin maalatuilla sinisillä juoksija-merkinnöillä ja pyöreillä merkeillä. Paavonpoluista ei ole valmiiksi painettuja, paperisia karttoja, vaan jokainen tulostaa haluamansa kartan netistä, jossa ne ovat pdf- muodossa.

Esitän, että Nurmijärvellä tutkitaan mahdollisuuksia merkitä lisää maastopolkureittejä. Tarkoituksena ei ole siis rakentaa uutta verkostoa, vaan mitata ja merkitä jo olemassa olevia polkuja ja teitä yhtenäisiksi verkostoiksi. Esimerkiksi tällaisista reiteistä voisivat olla esimerkiksi yhdysreitit Klaukkalasta ja Lintumetsästä Helsinki 2000- reitille, Serenaan ja Nuuksion kansallispuistoon tai reitti Sääksijärven ympäri. Kylät voisivat suunnitella oman kyläpolkunsa, joilla lisättäisiin kuntalaisten kylätietoisuutta. Esitän myös, että 7 veljeksen reitin merkintää parannetaan. Reitti on osin niin heikosti merkitty Palojoelta Myllykoskelle päin käännyttäessä ja osin Mutaanmäessä, että monet kokeneetkin ulkoilijat ovat sillä eksyneet.

Nurmijärven irrottauduttava Fennovoimasta

Tiedotteet – 15. lokakuuta 2013

Fennovoimalla on suunnitteilla ydinvoimala Pohjois-Pohjanmaalle, jossa Nurmijärven Sähkö on osakkaana. Sijoitukset ydinvoimalaan tehtiin, kun ne vielä näyttivät kannattavilta. Viimeisen vuoden aikana hankkeen näkymät ovat muuttuneet radikaalisti, ja siitä on tullut hyvin riskialtis sijoitus.

On epävarmaa, saako ydinvoimala ylipäänsä rakennuslupaa, koska laitoksen toimittaja, tyyppi ja koko ovat muuttuneet. Luvassa mainitut Toshiba tai Areva ovat vaihtuneet venäläiseen Rosatomiin Fennovoiman ydinjätekysymys on ratkaisematta, ja myös tämä voi estää rakennusluvan.

Ydinvoimalahankkeen osakkaiden on ilmoitettava lokakuun loppuun mennessä sitoutumisestaan jatkoon. Riippumatta siitä, mitä mieltä ydinvoimasta ollaan, kannattaa Nurmijärven valtuuston ensi viikon kokouksessaan tarkkaan harkita, minkälaisia taloudellisia riskejä haluamme ottaa. Mielestäni Nurmijärven ei tule sitoutua Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Niille miljoonille on käyttöä peruspalveluissakin.

Suomeen rakennettavan ydinvoimalan on sanottu vähentävän maakaasun ja sähkön tuontia Venäjältä. Erityisesti Fennovoiman periaatelupaa perusteltiin Venäjä -riippuvuuden vähentämisellä. Nyt tuon luvan nojalla rakennettaisiin venäläisvalmisteinen ja osittain venäläisomisteinen ydinvoimala.

Fennovoima on niin sanottu Mankala -yhtiö. Mankala -yhtiöt eivät jaa osinkoja, koska yhtiön tulos on aina nolla. Osakkaat saavat vastineen pääomalleen sillä, että saavat ostaa osakkuussähköä omakustannushintaan. Sähköä ei pelkästään saa ostaa omakustannushintaan vaan se on pakko ostaa siihen hintaan. Fennovoiman tilanne tulee olemaan hankala, koska omakustannushinta näyttää vääjäämättä nousemaan pörssisähköstä hankittua korkeammaksi.

Fennovoiman rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 4–6 miljardia euroa. Suomalaiset yhtiöt ovat jo sijoittaneet valtavasti rahojaan hankkeeseen ja esitetyillä hinta-arvioilla niiden takaisin saanti tulee olemaan vaikeaa. Osuudet voidaan myydä Rosatomille, jolle sähkön tuotantohinta ei ole päätekijä, vaan pääsy laitostoimittajana länsimarkkinoille.

Rosatomilla ei ole kokemusta onnistuneista hankkeista Venäjän ulkopuolella. Venäjällä Sosnovyi Borissa Rosatomilla on ollut ongelmia juuri tämän reaktorityypin rakentamisessa. On siis todellinen riski, että hankkeen suunniteltu budjetti ei pidäkään. Surullisen kuuluisan Olkiluodon ydinvoimalan kustannukset ovat nousseet 150 % alkuperäisestä.

Oulusta ja Mäntsälästä on uutisoitu sähköyhtiöiden aurinkosähkökokeiluista. Kokeiluissa sähköyhtiö tukee kotitalouksia maksamalla aurinkopaneelien hinnasta osan sekä hoitaa asennusten suunnittelun ja tarvittavat luvat. Syntyvän ylijäämäsähkön kotitaloudet myyvät markkinahintaan sähköyhtiölle. Kiinnostus kokeiluun on yllättänyt sähköyhtiöt. Myös Nurmijärven Sähkö on asentanut kiinteistönsä katolle aurinkopaneeleja, joiden avulla saadaan kokemuksia aurinkosähkön tuotannosta ja laitteiden toiminnasta. Nurmijärven Sähkö on myös mukana kahdessa tuulivoimapuistohankkeessa. Tällaista edelläkävijän tietä Nurmijärven Sähkön kannattaa kulkea, eikä sitoutua riskialttiisiin ydinvoimalahankkeisiin.

Tarja Haaranen

Kansanedustaja Alanko-Kahiluoto Rajamäellä: “Terveydenhuollon rahoitus on uudistettava”

Tiedotteet – 2. syyskuuta 2013

Nurmijärven Vihreät osallistuivat Rajamäen kyläpäivään vieraanaan Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. Alanko-Kahiluoto on arvostellut sote-uudistusta kovin sanoin. Hänen mukaansa sote-uudistus voi pahimmassa tapauksessa viedä terveydenhuoltojärjestelmää jopa taaksepäin eli pahentaa kuntalaisten eriarvoisuutta ja kasvattaa kuluja. Myös Rajamäellä Vihreiden teltalla käytiin vilkasta keskustelua sosiaali- ja terveyspalveluista, erityisesti Rajamäen terveyskeskuksen tulevaisuudesta.

“Suomen terveydenhoitojärjestelmä on Euroopan eriarvoisin. Keskeinen syy on järjestelmän rahoitus, josta hyötyvät eniten työssäkäyvät ja hyvätuloiset. Kävi sote-uudistuksessa miten tahansa, tuhlaava ja eriarvoinen rahoitusjärjestelmä on purettava ja korvattava oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla mallilla”, toteaa Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko Kahiluoto. Alanko-Kahiluoto on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.

“Rahoituksen monikanavaisuus tuottaa laskelmointia, kun hoito- ja rahoitusvastuuta on helppo siirtää toisen tahon hoidettavaksi. Hinnan pompottelusta maksaa potilas. Terveydenhoidon rahoitusjärjestelmän uudistamisella on jo kiire. Selvityksiä järjestelmän ongelmista on jo tehty, vain päätöksiä tarvitaan. Erityisesti Vihreät ovat hallitusneuvotteluista lähtien vaatineet hallitukselta askelmerkkejä monikanavaisen rahoituksen purkamiselle. Oikeus ja kohtuus on, että apua tarvitseva kansalainen pääsee lääkäriin tulotasostaan riippumatta”, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto toteaa.

”Rajamäki tarvitsee terveyskeskuksen ja neuvolan. Nykyään puhutaan paljon lähipalveluista. Todellisia lähipalveluja ovat ne, jotka tuotetaan kuntalaisten tarpeesta lähtien”, toteaa Vihreiden valtuutettu Sari Sompajoki. Useat ikäihmiset kertoivat Rajamäellä huolestaan terveyspalvelujen mahdollisesta siirtymisestä bussimatkan päähän. Busseja kulkee harvoin ja matkasta tulee silloin raskas, tai se jätetään tekemättä ja joudutaan myöhemmin ehkä turvautumaan ambulanssiin. Helsinkiläinen Outi Alanko- Kahiluoto totesi tilanteen olevan pääkaupunkiseudun paikallisliikenteessä täysin toinen kuin Rajamäen syrjäisessä taajamassa.

”Rajamäelle kaavoitetaan koko ajan uusia asuinalueita ja kylä kasvaa jatkuvasti. Terveyspalveluille on selkeä tarve nyt ja tulevaisuudessa”, kommentoi asiaa Vihreiden asemakaava- ja rakennuslautakunnan jäsen Sami Virtanen.

Huono sijoitus – Nurmijärven aika irtautua Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta

Tiedotteet – 22. huhtikuuta 2013

Nurmijärven sähkö on osakkaana Fennovoiman ja Olkiluodon ydinvoimahankkeissa. Koska sähköyhtiön omistaa Nurmijärven kunta, tarkoittaa tämä, että kuntalaisten verorahoja on kiinni näissä hankkeissa. Nyt on aika arvioida uudelleen näitä sijoituksia.

Sijoitukset ydinvoimaloihin tehtiin aikana, jolloin ne näyttivät vielä kannattavilta. Nyt tilanne on muuttunut: uusista ydinvoimaloista on tullut riskialttiita hankkeita, jotka ovat jatkuvasti vastatuulessa. Suurimpia ongelmia on Fennovoimalla. Siksi Nurmijärven sähkön pitäisikin irtautua Fennovoiman hankkeesta mahdollisimman nopeasti ja arvioida kriittisesti osallistumistaan myös kahden Olkiluodon reaktorin rakentamiseen.

Fennovoimalla on suunnitteilla ydinvoimala Pohjois-Pohjanmaalle, jossa Nurmijärven sähkö on osallisena. Viimeisen vuoden aikana hankkeen näkymät ovat muuttuneet radikaalisti, ja siitä on tullut hyvin riskialtis sijoitus.

Suurosakas E. ON, joka omisti 34 prosenttia Fennovoimasta, vetäytyi hankkeesta viime vuonna vieden samalla hankkeesta ydinenergia-alan osaamista. Tämän seurauksena myös S-ryhmä, Atria ja joukko kotimaisia energiayhtiöitä, viimeisimpänä Kuopion Energia, ovat luopuneet omistuksistaan. Nämä omistajakadot ovat heikentäneet hankkeen uskottavuutta.

Hankkeen tulevaisuus on epävarma myös muista syistä. On epävarmaa, saako hanke ylipäänsä rakennuslupaa, koska laitoksen toimittaja, tyyppi ja koko ovat mahdollisesti muuttumassa suunnitellusta. Fennovoima ei myöskään onnistunut pääsemään osakkaaksi Posivan ydinjätteen loppusijoituspaikkaan Olkiluodossa. Näin Fennovoiman ydinjätekysymys on edelleen ratkaisematta, ja myös tämä voi tulla rakennusluvan esteeksi.

Hanke on epävarmalla pohjalla myös siksi, että investointipäätöksiä tehtäessä esitetyt laskelmat eivät enää pidä paikkaansa. Fennovoiman alkuperäinen hinta-arvio 1600 MW reaktorille oli 4-6 miljardia euroa. Tällä hetkellä samansuuruisten reaktoreiden hinnaksi arvioidaan 8,5 miljardia euroa. Myös vielä ratkaisua odottava ydinjätteen loppusijoituspaikka nostanee hankkeen hintaa. Oma ydinjäteratkaisu kasvattaisi hintaa mahdollisesti miljardeilla euroilla. Lisäksi ydinvoimaloiden turvamääräykset ovat kiristyneet Japanin Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen ja näiltä osin Fennovoiman alkuperäiset kustannusarviot ovat vanhentuneet. Myös ennusteet sähkönhinnan kehityksestä ovat muuttuneet, ja sähkön hinnan arvioidaan olevan tulevaisuudessa aiempaa alempi. Lisäksi korkotason mahdollinen nousu syö edelleen hankkeen kannattavuutta. Viivästysten myötä koko hankeen taloudellinen pohja näyttää entistä epävarmemmalta.

Kotimaisilla ydinvoimalahankkeilla ei muutenkaan ole mennyt viime vuosina hyvin. Kokemukset Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 ydinvoimalan rakentamisesta ovat murheellisia. Sen budjetti on kasvanut 3,2 miljardista eurosta yli 8 miljardiin euroon. Ydinvoimalan tuli olla valmiina 2009, mutta tämän hetken arvion mukaan se valmistuu 2016. Fennovoiman ydinvoimala piti alun perin kytkeä verkkoon 2020. Tämä aikataulu olisi edellyttänyt sopimusta reaktorista loppuvuodesta 2011. Tämäkin hanke on siis jo reilusti myöhässä, vaikka rakennustöitä ei ole vielä edes aloitettu.

Kuntatalous on suurien haasteiden edessä. Vaikeissakin olosuhteissa kunnan lakisääteisistä palveluista on pidettävä kiinni. Tämän vuoksi Nurmijärvellä pitää suhtautua erityisen kriittisesti investointeihin, jotka lisäävät kunnan taloudellisia riskejä.
Nurmijärven Sähkön omistus Fennovoimassa sopii huonosti kunnan arvoihin ja se on vaarassa lisätä velkaantumista. Hankkeesta on tähän mennessä lähtenyt noin 40 prosenttia osakkaista, eikä uusia ole tullut E.ON:in lähdön jälkeen yhtäkään.

Odottelijoilla, kuten Nurmijärvellä, on nyt todellinen riski jäädä tuhoon tuomitun hankkeen viimeisten vaiheiden maksumiehiksi. Siksi Nurmijärven Sähkön tulee irtautua kokonaan Fennovoiman tulevista taloudellisista sitoumuksista sekä nykyisistä omistuksistaan. Sen sijaan Nurmijärven tulee investoida hankkeisiin, jotka hyödyttävät paikallista elinkeinoelämää toisin kuin kaukana sijaitseva ydinvoimala. Nurmijärven sähkö on tehnyt runsaasti investointeja myös bioenergiaan ja tuulivoimaan. Nämä sijoitukset ovat huomattavasti paremmin perusteltuja ja edustavat tulevaisuuden teknologiaa toisin kuin Fennovoima.

Tarja Haaranen ja Hanna Kuusela

Valtuustopuheenvuoro bussiliikenteen järjestämisestä 6.3.2013

Tiedotteet – 13. maaliskuuta 2013

Bussiliikennettä koskevassa keskustelussa on Nurmijärvellä ollut yksi heikkous: täällä on toistuvasti keskitytty puhumaan hinnasta ja kuluista, eikä palvelun tasosta.

Kuluihin keskittyminen on johtanut siihen, ettei keskustelu ole koskettanut melkein ollenkaan sitä, miten me saisimme _enemmän_ matkustajia _busseihin.

Uskon, että varmasti jokainen nurmijärveläinen on sitä mieltä, että bussiliikennettä on parannettava ja käyttäjämäärät on saatava kasvuun. Syyt ovat yksinkertaisia:

Ensinnäkin. Moottoritien ja Klaukkalantien ruuhkista ei päästä eroon millään muulla kuin sillä, että yhä useammat alkavat käyttää bussia. Vaikka Klaukkalan ohitustie valmistuisi, uusia asuntoja rakennetaan sellaiseen tahtiin, että kohta ruuhkat on taas arkipäivää.

Toinen syy parantaa joukkoliikennettä on, että se hyödyttäisi suoraan taloudellisesti myös perheitä. Tällä hetkellä monet perheet Nurmijärvellä kokee olevansa pakotettuja ostamaan kaksi-neljä autoa, mopoautoa tai mopoa, koska ilman niitä arkinen liikkuminen harrastuksiin, kauppaan ja töihin on yksinkertaisesti liian hankalaa. Kouluikäisiä joudutaan kuskaamaan harrastuksiin vain, koska bussiliikenne ei toimi. Tällainen pakko ei ole yhdenkään perheen etu, eikä se varmasti lisää kunnan vetovoimaa. Nykymaailmassa toimiva joukkoliikenne on selvästi sellainen tekijä, joka lisää kunnan houkuttelevuutta. Tämä pitäisi Nurmijärvelläkin ymmärtää.

Mitä sitten pitäisi muuttaa? Linjoja pitäisi olla yksinkertaisesti enemmän, vuorovälien pitäisi olla ennakoitavissa ja vaihtojen pitäisi toimia. Lisäksi kehäradan valmistumisen jälkeen meillä on oltava yhtenäinen lippujärjestelmä HSL:n kanssa – muuten on utopistista ajatella, että kehärataa aletaan käyttää.

Hyvä joukkoliikenne tarkoittaa sitä, että linjat kulkevat aina, myös viikonloppuisin.

Jos viikonloppuvuoroista karsitaan, perheet joutuvat hankkimaan sen toisen tai kolmannen auton. Joukkoliikenne on houkuttelevaa vain, jos siihen pystyy luottamaan ja jos se aidosti toimii aina. Lisäksi asiakkaita on kyllä nykyisinkin viikonloppuisin, vaikka täällä pyörii käsitys, että näin ei olisi.

Monia näistä kysymyksistä ei ELY:n selvityksessä ole käyty vielä tarpeeksi hyvin läpi. Esimerkiksi vaihtoja ja lippujärjestelmää koskevat osat ovat epämääräisiä… Bussiliikenteen tarve tulee kasvamaan, kun uusia asuinalueita rakennetaan. ELY:n selvitys ei ota oikeastaan lainkaan huomioon tätä. Lisäksi on epäselvää, pystyykö ELY ylipäänsä hallitsemaan näin suurta palettia ja onko se paras taho järjestämään asiaa.

ELY myöntää itsekin, että Nurmijärvi on tietynlainen koekaniini tässä kilpailutuksessa, koska missään muualla ei näitä kilpailutuksia vielä ole tehty. Tämänn takia uuden valtuuston pitää saada aikaa perehtyä siihen, mitä nyt on tapahtumassa. Asia on liian tärkeä ja koskettaa liian montaa kuntalaista, jotta siinä voidaan jättäytyä hyvän tuurin varaan. Siksi vihreät kannattavat Peltosen esitystä jättää asia vielä tässä vaiheessa pöydälle.

Hanna Kuusela

Valtuustopuheenvuoro kuntarakennelakiehdotusta koskevasta lausunnosta 6.3.2013

Tiedotteet – 10. maaliskuuta 2013

Uskoakseni kaikki täällä ovat samaa mieltä siitä, että metropolialue on keskeisessä asemassa Suomen kehittämisessä ja on todella tärkeää pohtia erilaisia hallintomalleja. Tällä hetkellä koko tämän seudun kehittämisestä ei ole vastuussa mikään taho.

Haasteelliseksi tämän harjoituksen tekevät tiukat aikataulut, jotka eivät eri hankkeiden osalta ole synk-ronissa. Eilen julkaistiin metropoliselvitys ja SOTE-uudistusehdotusta odotetaan vielä. Oleellista on tun-nistaa ne asiat, joihin voimme vaikuttaa ja panostaa niihin. Lausunnossamme todetaan muun muassa, että selvitysvelvollisuuden metropolialueella tulisi olla kunnille vapaaehtoinen. Kuitenkin eilen julkaistun metropoliselvityksen jälkeen tuntuu aika epätodennäköiseltä se, että Nurmijärvi selviäisi selvittämättä.

Lausunnossamme todetaan, että maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa sopimusmenettelyn kehit-tämistä aiesopimuksista sitovampaan suuntaan tulisi kehittää. Lisäksi otetaan kantaa metropolikaavaan ja siihen, että sen ja kunnan osayleiskaavojen työnjakoa tulisi selvittää. Metropolikaava on mukana kai-kissa metropoliselvityksen vaihtoehdoissa joko kuntien laatimana ja ympäristöministeriön vahvistamana tai metropolihallinnon laatimana ilman ympäristöministeriön vahvistamista. Maakuntakaavan ohjaa-vuusvaikutus on ollut heikko ja MAL-aiesopimukset eivät ole täysin toimineet. Nurmijärvi ei ole sitä kautta saanut rahaa tiehankkeisiin, toisaalta emme ole täyttäneet meille asetettuja vuokra-asuntotavoitteita. Siksi vihreiden mielestä metropolikaava on hyvä työkalu, mutta sen sisältöä tulee tar-kentaa ja työnjakoa kunnan kanssa selvittää.

Metropoliselvityksessä Klaukkala on esitetty osakuntaliitosselvitysalueeksi kaikissa vaihtoehdoissa. Kun-tarakennelakiluonnoksessa ministeriölle on annettu erityisoikeus tällaisen osaliitoksen käynnistämiseen. Tätä perustellaan sillä, että näin teknisluonteisia muutoksia voidaan tehdä joustavasti. Klaukkalan liitty-mistä Vantaaseen voidaan tuskin pitää teknisluonteisena asiana ja lausunnossamme onkin perustellusti esitetty, että kriteerit ministeriön esitysoikeudelle puuttuvat ja Nurmijärvi suhtautuu tähän kriittisesti.

Esiselvitys ja loppuraportti metropolihallinnosta, ehdotus kuntarakennelaista, Sote uudistusehdotus – näitä raportteja ja esityksiä julkaistaan kiihtyvällä vauhdilla. Yhdeksän kuukauden kuluttua marraskuussa olisi jo tiedettävä, kenen kanssa selvitystä tehdään. Aikataulu on tiukka. Viranhaltijoilta ja luottamus-henkilöiltä vaaditaan paljon panostusta ja aikaa tämän kaiken seuraamiseen, omaksumiseen ja kannan-muodostukseen. Miten pysyvät perässä kuntalaiset? Lausunnossamme todetaan aiheellisesti, että kun-tauudistuksen toteuttaminen edellyttää laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää ja avoin kansalaiskeskustelu on tarpeen. Tähän on myös Nurmijärvellä tarjottava kuntalaisille mahdollisuus. Metropoliselvityksen mallit herättävät laajemminkin huolta siitä, miten huolehditaan asukasvaikuttamisesta ja lähidemokrati-an kehittämisestä näissä entistä suuremmissa kunnissa.

Nurmijärven Vihreiden kannanotto metropolialueen esiselvitykseen 1.2.2013

Tiedotteet – 10. maaliskuuta 2013

Nurmijärven vihreät kannattavat jatkoselvitysten teettämistä vaaleilla valittavasta metropolivaltuustosta, jotta alueen yhteistyön nykyongelmia saadaan ratkaistua. Sen sijaan kuntaliitoksiin vihreä valtuustoryhmä ei näe syytä.

Nyt käsiteltävänä oleva esiselvitys metropolialueen tulevaisuudesta tarjoaa hyvän pohjan jatkoselvityksille 14 kuntaa kattavasta metropolivaltuustosta. Kuten esiselvityksessä todetaan, metropolialueen 14 kuntaa muodostavat yhtenäisen työssäkäynti-, asumis-, harrastus- ja asiointialueen, yli miljoonan asukkaan keskittymän. Tällä alueella kunnat kilpailevat toisiaan vastaan osin epäterveillä tavoilla, minkä johdosta yhdyskuntarakenne on hajautunut, liikenne lisääntynyt rajusti ja segregaation vaara on suuri.

Alueella toteutettavan yhteistyön nykytilanne ei Nurmijärven vihreiden mukaan ole kestävä eikä tarkoituksenmukainen. Vaikka Nurmijärvi kuntana on hyvin toimeentuleva, ei yhteistyö kuntarajat ylittävissä asioissa toimi toivotulla tavalla. Kuntien välistä yhteistyötä harjoitetaan erilaisissa kuntayhteenliittymissä, kuten Kuuma yhteistyö, MAL aiesopimus, Uudenmaan liitto, HSL ja HUS. Nämä toimivat erilaisilla aluejaoilla ja eri hallintomalleilla. Seudun kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä ei ole vastuussa mikään taho. Nurmijärven vihreät on huolissaan myös siitä, että kunnan viranhaltijat käyttävät nykyään suuren määrän resursseja tähän yhteistyöhön, jopa niin, että kunnan yleiskaavoitus on hidastunut kuntayhteistyön viemien resurssien takia. Kuitenkaan kuntayhteistyön tulokset eivät ole kovin vaikuttavia. Toisaalta emme ole toteuttaneet omaa osuuttamme esimerkiksi MAL-aiesopimuksen vuokra-asuntotuotannosta, emmekä myöskään ole saaneet tätä kautta edistettyä omia tarpeitamme, kuten liikenneväylien rahoitusta. Maakuntakaavan ja sen vaihekaavojen ohjaavuusvaikutus on heikko. Alueen kunnianhimoinen kehittäminen ja rohkeat tulevaisuuteen suuntautuvat ratkaisut jäävätkin siis usein tekemättä. Kun pendelöinnin kasvu Helsinkiin jatkuu entisellään, ei liikennettä saada hallittua vain liikenneväylien kapasiteettia kasvattamalla, vaan täytyy kehittää joukkoliikennettä voimakkaammin ja miettiä työpaikkakeskittymiä uudestaan. Liikenne aiheuttaa suuren osan kasvihuonekaasupäästöistä, joten siihen on erittäin tärkeää vaikuttaa pikaisesti.
Näihin ongelmiin on haettava uudenlaisia ratkaisuja. Siksi Nurmijärven vihreiden valtuustoryhmä kannattaakin perusteellisia lisäselvityksiä metropolivaltuustosta.

Selvityshenkilöiden esittämistä vaihtoehdoista metropolivaltuusto on ehdottomasti kehittämiskelpoisin. Liitokset Hyvinkään kanssa tai liitokset Nurmijärven itäpuolella sijaitsevien kuntien kanssa eivät Nurmijärven vihreiden mukaan ole kannatettavia vaihtoehtoja, koska ne eivät ota huomioon ihmisten luonnollista liikettä alueella. Pahimmillaan liitokset tuottaisivat vielä nykyistäkin hajanaisempaa ja kankeampaa päätöksentekoa.

Vahva metropolihallinto sen sijaan voisi ratkaista seudun päätöksentekoa vaivaavat ongelmat: kuntarajojen yli ulottuvat alueellisen tason asiat ratkaistaisiin metropolihallinnossa ja lähipalvelut ja -demokratia jäisivät kunnissa hoidettaviksi. Kaksitasoinen malli on metropolialueella harvinaisen luonteva, koska seututason ratkaisut vaativat toisenlaista, laajempaa, näkökulmaa kuin paikalliset asiat.
Selvityshenkilöiden esityksessä tärkeää on, että metropolivaltuusto valittaisiin suorilla vaaleilla. Suorat vaalit lisäisivät avoimuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä, mikä olisi suuri parannus nykytilanteeseen. Esiselvityksessä ei kuitenkaan esitetä näkemyksiä siitä, miten valtuusto koottaisiin ja miten vaalipiirit rakentuisivat. Jatkoselvitysten tulisikin kohdistua ennen kaikkea metropolihallinnon kehittelyyn ja keskittyä hahmottelemaan metropolivaltuuston käytännön toteutustapoja, jotta demokratian toteutumista koskevat kysymykset tulisivat paremmin käsitellyiksi. Vaihtoehdoissa on käsiteltävä esimerkiksi sitä, muodostaisiko alue yhden vaalipiirin vai valittaisiinko valtuustoon edustajat kustakin kunnasta. Metropolialuetta kehitettäessä onkin pidettävä huolta lähidemokratian kehittämisestä ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä.
Toisin kuin usein väitetään, metropolivaltuuston ei voi ajatella lisäävän byrokratiaa ja rasittavan päätöksentekokoneistoa nykyistä enemmän, sillä tämä kuntien ja valtion välissä oleva hallintotaso on käytännössä olemassa jo nyt, joskin sekavana ja kankeana.

Metropolihallinnosta ja metropolivaltuustoista on lukuisia esimerkkejä Euroopan eri alueilta. Selvityshenkilöiden esiselvityksessä ei ole hyödynnetty näitä kokemuksia oikeastaan millään tavalla. Nurmijärven vihreät esittää, että metropolivaltuustoa kehitetään edelleen hyödyntämällä etenkin kansainvälisiä esimerkkejä.
Metropolikaava antaa mahdollisuuden tehostaa nykyisen maakuntakaavan ja MAL aiesopimuksen toimeenpanoa. Metropolikaavan avulla on mahdollista lisätä kaavoituksen vaikuttavuutta ja konkreettisuutta, työnjaon selkeyttä sekä kaavoituksen läpinäkyvyyttä kuntalaisille. Lisäselvityksiä tarvitaan kuitenkin vielä metropolikaavan sisällöstä ja kaavoituksen työnjaosta kuntien ja metropolihallinnon välillä.

Nurmijärven Vihreiden luottamustehtävät

Tiedotteet – 31. tammikuuta 2013

Valtuutetut

Tarja Haaranen, Maritta Kopsala, Hanna Kuusela, Päivi Meros, Sari Sompajoki

Varavaltuutetut

Leni Pispala, Tarja Latva-Karjanmaa, Sirkku Laukkanen, Harry Virtanen, Sami Virtanen

Kunnanhallitus

Hanna Kuusela 2v.
Päivi Meros 2v.

Kuntasuunnittelulautakunta

Tarja Haaranen
Sirkku Laukkanen (vara)

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta

Sami Virtanen
Leif Carpelan (vara)

Keskusvaalilautakunta

Kirsi Ekberg
Sirkku Laukkanen (vara)

Liikuntalautakunta

Harry Virtanen
Aki Erkkilä (vara)

Nuorisolautakunta

Roni Öhman
Markku Tapio (vara)

Sari Sompajoki
Sirpa Kuvaja (vara)

Sivistyslautakunta

Leni Pispala
Sirpa Timonen-Nurmia (vara)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Maritta Kopsala
Elina Juntunen (vara)

Tarkastuslautakunta

Aila Metsä-Mähkä
Marja Innanen (vara)

Tekninen lautakunta

Tuuli Vainikkala
Päivi Meros (vara)

Aleksian johtokunta

Anne Rohde-Nielsen
Telma Nuottimäki (vara)

Nurmijärven Vesi johtokunta

Helinä Mellanen
Tytti Usmi (vara)

Käräjäoikeuden lautamies

Satu Viik

Kiinteistötoimitusten uskottumies

Kirsi Ekberg

Sivusto on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä
Kirjaudu sisään