Täältä löydät tietoa Nurmijärven Vihreiden toiminnasta ja tavoitteista. Blogista voit lukea ajankohtaisista asioista, kuten kunnan säästötoimenpiteistä.
Vihreiden ryhmäpuheenvuoro Valtuusto 9.3.2011
Metropolihallinto
Meidän metropolimme 0n yksi Euroopan nopeimmin kasvaneista metropoleista – sekä asukkaiden että työpaikkojen osalta.Siksi on tärkeää miettiä, miten kehittäisimme alueen hallintoa selkeämmäksi, demokraattisemmaksi ja toimivammaksi.
Hallinto Uudenmaan alueella koostuu maakuntahallinnon lisäksi erilaisista kuntayhtymistä ja vapaaehtoisista liittymistä. Mitään näistä hallinnon tasoista ei valita nykyisin vaaleilla.
Tärkeimpiä yhteisesti päätettäviä asioita metropolin alueella ovat esimerkiksi:
- globaalin kilpailukyvyn kehittäminen
- liikenneratkaisut ja joukkoliikenne
- maankäyttö ja asuminen
- ympäristöasiat
Näistä ainakin sosiaalinen asuntotuotanto näyttää aiheuttavan pelkoa ainakin joissakin tahoissa. Kyse on kuitenkin paljon enemmästä kuin vuokra-asuntotuotannon lisäämisestä kehyskunnissa.
On myös tehtävä päätös, mitä tehtäviä seutuhallinolla olisi ja mitä kunnille jäisi. Lähidemokratia on edelleen tärkeää, mutta on pystyttävä tekemään myös kuntarajat ylittäviä ratkaisuja ongelmiin, jotka koskettavat kaikkia metropolin asukkaita ja yrityksiä. Nykyäänkin tehdään toki yhteistyötä, mutta ongelmana on ollut, että päätökset eivät ole olleet sitovia. Selvää on, että ilman poliittista tahtoa yhteisymmärrystä ei löydy eikä tuloksia synny.
”Voihan tätä kehittää niinkin, että kukin kunta tekee omat ratkaisunsa ja katsotaan mitä tapahtuu…”
Metropolin alueella kehitystä haittaavat vastakkaiset näkemykset asioista, maalaiskunnat vastaan kaupunkikeskukset. Oletetaan, että eri alueilla asuu eri tavoin ajattelevia ihmisiä.
Metropolivaltuuston etuja ovat:
Se on kansan valitsema, ei (pelkästään) kuntien edunvalvontaapparaatti – mahdollisuus tehdä päätöksiä laajemman alueen nimissä
Metropolipolitiikaan aika on nyt.
Metropolipolitiikan kasvottuminen, tiedetään kuka päättää asioistamme.
Mahdollisuus äänestää
Haittana voisi olla yhden hallintotason tuleminen lisää ja demokratian karkaaminen pois kunnista. Alueellinen edustavuus on pienten kuntien mielestä ongelma, ja niin se voikin olla. Edustavuus on kuitenkin ratkaistavissa ainakin alkuvaiheessa kiintiöillä. Erityisesti Kuuma -kunnissa voidaan pelätä sitä, että Helsinki, Vantaa ja Espoo kantaa ongelmansa tänne meille – eli maahanmuuttajat ja muut syrjäytyneet.
Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että kehitämme yhdessä kasvavaa metropoliamme.
Jatkoselvittelyissä olisi mietittävä tarkemmin, mitä kuntayhtymiä tai mitä hallintoa voitaisiin siirtää uudelle seutuhallinnolle, miten hallinto valittaisiin ja mitä kustannuksia tai säästöä se toisi. Mitkä olisivat ne keskeiset asiat, mistä yhteisesti päätettäisiin. Olisi ollut hyvä kuulla esimerkkejä, miten seutuhallinto muualla Euroopassa ja maailmalla on toteutettu ja miten ne toimivat. Olemassaoleviin malleihin pitäisi tutustua tarkemmin ja vertailla niiden eroja. Ei pidä panna päätä pensaaseen, vaan miettiä millainen hallintomalli metropolillemme sopisi?
Sirkku Laukkanen
*****************
Yleisönosastokirjoitus
Nurmijärven Uutiset 27.2.2011
Lintukodon vangit – ikuisesti?
Helsingin Sanomissa oli artikkeli Tukholman seutuhallinnosta ja siitä, miten hyvin läntisessä naapurissamme joukkoliikenne sujuu. Samaa ei voi sanoa meidän omasta metropolistamme. Ratojen ja tiehankkeiden suunnittelu on Uudellamaalla ollut hakuammuntaa ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa. Kaupungit, kylät ja asuntoalueet kasvavat ensin ja sitten vasta aletaan miettiä, miten paikasta toiseen liikutaan. Suunnittelemattomuus on johtanut siihen, että yhä useammassa taloudessa on pakko pitää kahta autoa. Se ratkaisu ei liene kenenkään kannalta järkevää.
Nurmijärvellä kummastuttaa suoranainen joukkoliikennevastaisuus. Junarataan suhtaudutaan nihkeästi. Junarata tuo huumeet ja rikollisuuden Nurmijärvelle, totesi kunnanjohtaja muutama vuosi sitten NYT-liitteessä. Esittipä joku valtuutettu kunnan kehityskuvaa suunniteltaessa, että Nurmijärvestä tulisi tehdä kunta, jossa perheillä on kolme autoa ja yksityisautoilu ei ole syntiä. Vain näin voisimme kilpailla esimerkiksi Espoon kanssa. Helsingin seudun liikenteeseen eli HSL:ään liittymistä vastustetaan, koska se maksaa. Totta kai se maksaa kuten muutkin kunnan palvelutasoa ja houkuttelevuutta lisäävät päätökset. Kyse onkin valinnoista; minkälaisen Nurmijärven me tulevaisuudessa haluamme. Joukkoliikenteeseen panostaminen on nykyaikaa ja tulevaisuudessa kunnan entistä tehokkaampi kilpailuvaltti.
Ne, jotka käyttävät joukkoliikennettä, tuntevat hyvin Nurmijärvilippuun liittyvät ongelmat. Se on kallis, erityisesti, jos tarvitaan jatkoyhteyttä pääkaupunkiseudulla. Vaihdot ovat käytännössä kankeita. Junanrataa odotellessa, on panostettava linja-autoliikenteen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa tietenkin yhtenäistä lippujärjestelmää, kohtuullisia kustannuksia matkustajille ja bussikaistoja moottoritielle. Tähän antaa mahdollisuuden HSL:ään liittyminen. Yhtenäisen lippujärjestelmän lisäksi, HSL:llä on tarjota hyvä reittihakujärjestelmä, jota millään muulla liikenteenjärjestäjällä ei ole. Joukkoliikenteeseen panostaminen lisää joukkoliikenteen suosiota, siitä on kokemuksia muista kunnista. Samalla yksityisautoilijoiden määrä vähenee ja näin ollen matkojen kestot lyhenevät ja liikenteen päästöt vähenevät. Nykyisillä keinoilla liikenne vain kasvaa ja ruuhkat ovat jokapäiväinen ilmiö.
Nurmijärvellä tulee lintukotoajattelusta siirtyä hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia. Monet ongelmat eivät tunne kuntarajoja ja ratkaisut niihin löytyvät seudulliselta tasolta. HSL tarjoaa samalla matkakortilla kaikki matkat koko seudulla. Se yhtenäistää seudun liikennejärjestelmää yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi, joka vaikuttaa myös palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuteen.
Sirkku Laukkanen, Tarja Haaranen
******
LEHDISTÖTIEDOTE 26.1.2011
Vihreille kuuluva kunnanhallituksen paikka tuottaa tuskaa Nurmijärvellä
Suhteellinen äänestys takaa vihreille yhden kunnanhallituspaikan. Keskustan maanantaina koolle kutsumassa neuvottelussa, ei tätä tosiasiaa haluttu myöntää vaan vihreiden odotettiin luopuvan noin vain – kuntalain mukaan heille kuuluvasta hallituspaikasta. Keskustelua saati neuvotteluja ei ollut tarkoituskaan käydä. Antaako tällainen tarpeeton kutsuminen Kalle-Pekka Toivoselle ehkä hyvitystä jostain mistä? Syyksi esitettiin kaksi vuotta sitten kunnallisvaalien jälkeen käytyjen neuvottelujen sopimus, joka oli keskustan mielestä vielä voimassa. Kun vaalien jälkeen vihreät saivat kaksi lisäedustajaa puolueen vaihdossa, lisääntyi myös vihreiden vaikutusvalta. Monessa muussa lähikunnassa on pystytty puolueesta toiseen vaihdon jälkeen neuvottelemaan uudestaan luottamuspaikkojen jaosta, mutta Nurmijärvellä jostain syystä ei tähän kyetä. Ei vaalien jälkeen, eikä edes nyt kahden vuoden kuluttua. Vihreä valtuustoryhmä olisi tyytynyt vain sille kuuluvaan yhteen kunnanhallituspaikkaan, mutta muita puolueita se ei tyydyttänyt. Näin ollen meidät on pakotettu käyttämään kunnallista demokratiaa ja vaadittava suhteellista vaalia kunnanhallituksen paikan vuoksi.
Kansanedustajaksi pyrkiviltä henkilöiltä odottaisi keskimääräistä parempaa neuvottelutaitoa ja sopimiskykyä.
Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmä
LEHDISTÖTIEDOTE 29.1.2009
Nurmijärven Vihreät vaativat luottamuspaikkoja suhteellisen vaalin kautta
Nurmijärven Vihreät veivät luottamuspaikkajaon suhteelliseen vaaliin keskiviikkoisessa valtuuston kokouksessa saadakseen kolmesta valtuutetusta viiteen kasvaneelle ryhmälleen suhteellista osuutta vastaavat luottamushenkilöpaikat.
- “Yritimme viimeiseen asti päästä luottamuspaikkajaossa sopuratkaisuun. Vantaalla vastaavanlaisessa tilanteessa neuvotteluissa löydettiin kompromissiratkaisu. Koska meillä neuvotteluja ei suostuttu järjestämään ja keskustelut sosiaalidemokraattien kanssa eivät johtaneet tulokseen, tämä oli ainoa vaihtoehto”, toteaa Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmän uusi puheenjohtaja Sirkku Laukkanen. “On ikävää muiden puolueiden kannalta, että sosiaalidemokraatit eivät hyväksyneet kohtuullista pyyntöämme”, jatkaa Laukkanen.
Vihreiden mukaan on kuitenkin hyvä, että kuntalaki turvaa suhteellisen vaalin avulla vähemmistöön jääville ryhmille jonkinlaiset oikeudet.
Lisätietoja antaa
Sirkku Laukkanen p. 050-5865024
Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmän pj.
LEHDISTÖTIEDOTE 20.1.2009
Kunnanvaltuutetut Päivi ja Timo Meros siirtyvät Sosiaalidemokraateista Vihreisiin Nurmijärvellä
Toista valtuustokauttaan aloittava Päivi Meros ja kolmatta kauttaan aloittava Timo Meros siirtyvät Nurmijärven SDP:stä Nurmijärven Vihreisiin. Syynä on jo pitkään jatkunut demokratiavaje Nurmijärven SDP:ssä. Kunnassa kolmanneksi eniten ja sosiaalidemokraateista eniten ääniä saanut 25-vuotias Päivi Meros jäi SDP:n luottamuspaikkajaossa kokonaan ilman paikkaa.
Merokset uskovat, että he voivat Vihreissä paremmin ajaa kuntalaisten asioita. Sosiaalidemokraateissa se on todistettavasti osoittautunut mahdottomaksi. Samoin Merokset näkevät, että Vihreät ovat nyt ja tulevaisuudessa sosiaalidemokraatteja huomattavasti uskottavampi vaihtoehto ajamaan arkipäivän tasolla ihmisten asioita. Päivi Meros on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Vihreissä.
Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Tarja Haaranen toivottaa Merokset tervetulleiksi Vihreisiin.
- ”Olemme huolestuneita siitä, miten kuntalaisten ääni kuuluu luottamuspaikkajaoissa. Poliitikoilla voi olla mielipiteitä siitä, ketkä ovat parhaita hoitamaan luottamustehtäviä, mutta mandaatti luottamuspaikoilla toimimiseen tulee äänestäjiltä”, toteaa Haaranen.
Nurmijärven Vihreät pitävät Päivi Meroksen jättämistä ilman luottamuspaikkaa epäoikeudenmukaisena. Valtuustoryhmän kasvaessa Vihreät pystyvät paremmin vaikuttamaan Vihreille tärkeisiin asioihin.
Kiitos kaikille kunnallisvaaleissa meitä äänestäneille!

Valtuustoon valittiin Tarja Haaranen, Maritta Kopsala ja Sirkku Laukkanen.