Nurmijärven Vihreät

Valtuuston kokous 25.3.2009

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

 

 

Harva täällä salissa istuvista uusista ja vanhoista valtuutetuista tiesi tai aavisti, mihin soppaan on lusikkansa pistänyt, kun kunnallisvaalit pidettiin viime syksynä.

Talouden lama ei vielä ole koetellut Nurmijärveä toden teolla, mutta uhkakuvat koettelemuksista ovat olleet näkyvissä jo viime vuoden lopulla. Moni muu kunta Suomessa on vielä pahemman tilanteen edessä kuin me.

Niukkuutta on vaikea jakaa ja säästöjä vielä vaikeampi tehdä. On vaikeaa olla tasapuolinen ja tehdä myös päätöksiä, joilla ei olisi vielä vakavampia seurauksia.

 

Erityisesti koulupuolella ovat nurmijärveläiset vanhemmat ottaneet aktiivisesti kantaa tuntikehysleikkauksiin ja niiden vaikutuksiin kouluissa. On hienoa, että aktiivisuutta löytyy!

Nurmijärven koulujen luokkakoot ovat maan keskiarvon yläpuolella ja kunnassamme onkin tehty päätös, että ryhmäkoot 1-2 luokilla olisivat enintään 25 oppilasta ja 3-6 -luokilla 30. Tämäkin on jo mittava päätös, kun tiedetään, ettei koululainsäädännössä mitään tällaisia rajoja ole. Tuntikehys on antanut mahdollisuuden tällaisten suurten opetusrymien jakamiseen pienempiin. Opettajilla on ollut tällaisilla ryhmätunneilla enemmän aikaa tukea niitä oppilaita, jotka tarvitsevat apua oppimisvaikeuksien tai muiden syiden takia.

Koululainsäädäntöä ollaan näinä päivinä uudistamassa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Tämä tarkoittaa tulevaisuudessa, että yhä enemmän erityisopetuksen oppilaita integroidaan isoihin ns. tavallisiin luokkiin. Oppilaita sijoitetaan erityisluokkiin kuntoutettavaksi, ei säilytettäväksi. Myös näille oppilaille sopeutuminen isoihin luokkiin sujuu paremmin, kun ryhmät ovat ainakin joillakin tunneilla pieniä.

Vihreän valtuustoryhmän mielestä ei ole syytä ainakaan ensimmäiseksi leikata rahaa pois lasten ja nuorten eduista. Näillä säästöillä voi olla moninkertaiset kustannukset lapsen elämässä myöhemmin. Pienryhmissä opettaja havaitsee myös helpommin, jos oppilailla on ongelmia ja voi puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen on myös Nurmijärven kunnan yksi keskeisistä strategioista – älkäämme unohtako sitä!!

Jos taloudellinen tilanne tästä vielä huononee, kuten on ennustettu, tulee myös koulutoimen säästöissä pureutua toimintatapojen arviointiin. Voisiko isoja ryhmiä esimerkiksi jakaa joustavasti opettajien yhteisellä tiimityöskentelyllä tai lisätä erityisopettajien ja luokan- sekä aineenopettajien samanaikaisopetusta?

 

Samanlainen rakenteiden ja toimintatapojen arviointi on edessä uudella valtuustolla myös muilla toimialoilla. Tulee ennakkoluulottomasti arvioida, voitaisiinko asiat tehdä toisin ja halvemmalla. Luulen, että terveys- ja sosiaalitoimessa joudutaan tekemään lisäbudjettiesitys vielä tämän vuoden aikana.

Juustohöylä joutaa kirpputorille, jos sen tekemät säästöt ovat lyhytnäköisiä ja niistä joudutaan maksamaan monenkertainen hinta tulevaisuudessa.

 

Investointeja ja käyttötalousmenoja ei valtuustoryhmämme mielestä pidä myöskään sekoittaa toisiinsa. Investointeja tarvitaan, mutta ne täytyy toki laittaa tärkeysjärjestykseen. Kunnalla on myös velvollisuus näin laman aikana tehdä työllistäviä ratkaisuja ja toimia näin talouslamaa elvyttäen.

Samalla ei pidä myöskään unohtaa ilmastonmuutosta ja keinoja sen torjumiseen myös kuntatasolla. Kun lama joskus hellittää, sen ei pitäisi tarkoittaa energian kulutuksen lisäämistä. Niukan rahan aikaan voi oppia, miten kunnan energiankulutusta voitaisiin vähentää pysyvästi.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa kunnanhallituksen esitystä, että tuntikehystä eikä lasten kotihoidontukea tässä vaiheessa leikata. Uusien valtuutettujen tehtävänä on strategiatyössään miettiä kestäviä ja järkeviä säästöjä kunnassamme.

 

Sirkku Laukkanen

Valtuustoryhmän pj

 

 

26.11.2008 Vihreiden ryhmäpuheenvuoro vuoden 2009 talousarviosta  

Kunnan taloudenpidossa on nyt tarkan harkinnan paikka.  Pari viikkoa sitten Eurooppa joutui virallisesti taantumaan, kun bruttokansantuote supistui jo toisena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Me emme voi yksin tätä kehitystä pysäyttää, mutta sen aiheuttamia vahinkoja voimme vähentää. Eräs tärkeimmistä edellisen laman opetuksista on se, että julkinen sektori ei saa kiihdyttää talouden sykliä.  Nyt on luotava työtä ja säilytettävä ihmisten luottamus tulevaisuuteen. Kunta voi auttaa satsaamalla rahaa esimerkiksi rakentamiseen. Nyt on oikea aika korjata ja tehdä energiatehokkuutta parantavia investointeja. Ne investoinnit, jotka ovat joka tapauksessa välttämättömiä, kannattaa tehdä nyt. Laskusuhdanteessa on sitä paitsi halvempaa rakentaa ja korjata.

Ensi vuoden investoinnit painottuvat perinteisesti koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Taantuma voi kuitenkin lähivuosina muuttaa päiväkotien tarvetta kunnan kasvun jäädessä alhaisemmaksi ja tätä on seurattava tarkasti.Kunnallispolitiikassakin kuten monessa muussakin asiassa pitkän aikavälin hahmottaminen ja kokonaisuuksien hallinta on vaikeaa. Haluamme nopeasti, tai ainakin valtuustokauden aikana tuloksia. Kohtahan on taas vaalit. Miten paljon helpompaa valtuustossakin on puhua pienistä – vaikkakin tärkeistä - asioista, kuin nähdä suuria linjoja.  On helpompaa tuunata kuin muuttaa järjestelmää!  Me Vihreät katsoimme talousarviota erään tärkeän ja laajan teeman kannalta. Luimme sen läpi ilmastonmuutossilmälaseilla. Uutta kappaletta puheeseen ei sen takia tarvinnut kirjoittaa, vaan kirjasta löytyi paljon asioita, joita jo muutenkin olisimme ottaneet esille ja jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Rohkaisevaa on, että ensimmäistä kertaa talousarviossa mainitaan sana ilmastonmuutos, siihen varautuminen ja sen hillitseminen. Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjumisessa avainasemassa.  Päästöt eivät tunne kuntarajoja ja siksi ensi vuonna valmistuva KUUMA-kuntien yhteinen ilmastonmuutosstrategia on perusteltu. 

Kunnan strategisena päämääränä on ohjata kasvu tiivistyviin taajamiin ja kyläkeskuksiin. Tällä on suora vaikutus siihen, miten liikenne kunnassa kehittyy, miten joukkoliikennettä voidaan kehittää ja miten madalletaan kynnystä käyttää kevyttä liikennettä. Tässä tärkeitä työkaluja ovat osayleiskaavat, joista Lepsämä saadaan ensi vuonna valtuustoon ja toivottavasti Klaukkalan osayleiskaavastakin luonnos. Kevyen liikenteen väylä hankkeiden vauhdittamisesta osallistumalla tiepiirin rahoitukseen neuvotellaan parhaillaan tiehallinnon kanssa.  Kun asia etenee, on toivottavaa, että valtuusto pääsee yhteisymmärrykseen omasta rahoitusosuudestaan ja hankkeiden priorisoinnista.  Noin kolmannes automatkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia. Näistä ison osan voisi tehdä jalan tai pyörällä, jos olosuhteet ovat turvalliset. Kevyen liikenteen edistäminen säästää paitsi ilmastoa, myös ihmisten terveyttä. 

Tehokas maanhankinta on yhdyskuntarakenteen ohjauksessa tärkeää.  Ensi vuodelle varatut maanhankintarahat ovat aika pienet ja asiaan joudutaan todennäköisesti ja voisi sanoa myös toivottavasti palaamaan lisäbudjetissa.  Ensi vuonna tehdään päätökset kunnan jätepoliittisista ratkaisuista. Ne sisältävät toivottavasti kestäviä ratkaisuja jätehuollon järjestämisestä ja tuovat mukanaan parempia käytäntöjä esimerkiksi kunnan kierrätyspisteiden järkeistämisenä ja kierrätyksen tehostamisena. Ilmaston kannalta parasta jätepolitiikkaa on jätteen synnyn ehkäisy ja myös tähän tulisi meillä Nurmijärvellä panostaa.

Vihreillä on mottona, että kaikkia ongelmia ei yksinkertaisesti voi ratkaista – ne pitää ehkäistä! Yhteinen strategiamme toteaa myös, että ennaltaehkäisy ohjaa palvelujen tuottamista.  Ennaltaehkäisystä puhutaan paljon, mutta aina sen sisältö ja etenkin taloudelliset vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavia. On vaikeaa sanoa, paljonko säästämme panostamalla ennaltaehkäiseviin toimintoihin, kun emme tarkkaan tiedä, mitä ilman niitä tapahtuisi. Kuitenkin perheen ja lapsen hyvinvointiin panostaminen kannattaa aina, sillä pitkittyessään ongelmat pahenevat ja sekä inhimillinen tuska että taloudelliset kustannukset kasvavat. Meillä on oltava riittävästi voimavaroja lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin hoitoon. Tällä hetkellä Nurmijärvellä lähes kahtatuhatta koululaista kohden on yksi koulupsykologi, kun STM:n suositus oppilasmäärästä on 600 oppilasta.  Lapsille tulee taata hyvä ja turvallinen oppimisympäristö, emmekä me kannata tuntikehyksen leikkausta. Tuntikehyksen leikkaus tarkoittaisi oppilaiden saaman opetuksen vähenemistä ja ryhmäkokojen suurenemista.  Ikäihmisten asumisen osalta Nurmijärven palvelut painottuvat liikaa laitoshoitoon. Terveyskeskuksessa on tällä hetkellä noin 40 pitkäaikaisasukasta, joiden paikka ei olisi siellä vaan palveluasunnoissa. Yksityisiin hoivapaikkoihin heitä ei saada sijoitettua, joten päätös kunnan oman tehostetun asumispalveluyksikön perustamisesta on tervetullut, etenkin kun tarpeen tiedetään lisääntyvän runsaasti lähivuosina.

Kun tilanteet muuttuvat ja resurssit käyvät niukoiksi, se yleensä lisää painetta keksiä uusia innovatiivisia ratkaisuja. Kuitenkin tuntuu, että vuodesta toiseen talousarviokirjan EU-hankkeet -luvun teksti lyhenee lyhenemistään. Viime vuonna alkanut uusi maaseudun kehittämisohjelman ohjelmakausi antaisivat Nurmijärvellekin paljon mahdollisuuksia rahoittaa erilaisia  asioita. Nurmijärvi on taajama-alueita lukuun ottamatta ohjelman toiminta-aluetta. Rahoitusta voi hakea entisen KEHU:n tilalla toimivan EMU -toimintaryhmän kautta, mutta myös kunta voi olla hankkeissa hakijana. Hankkeet voivat koskea esimerkiksi maaseutuympäristön parantamista, kylätoiminnan kehittämistä sekä palvelujen ja yrittäjyyden kehittämistä. Erittäin hyvin kriteereihin sopiva hanke hanke olisi Taaborin alueen kehittäminen, johon sisältyisi myös Taaborin katsomon uusiminen. Toivottavasti kunta olisi tässä aktiivinen ja hyödyntäisi mahdollisimman tehokkaasti näitä rahoitusmuotoja. Lopuksi kiitokset kaikille talousarvion laadintaan osallistuneille!

28.9.2008

Kevyenliikenteen väylät

 

Viikko sitten istuin kunnanvirastolla talousarvioseminaarissa. Kovasti keskustelua herätti kunnan kevyeliikenteen väylien puute. Pitäisikö kunnan investoida enemmän niiden rakentamiseen? Yleisten teiden rahoitus kuuluu periaatteessa valtiolle, mutta tällä hetkellä taidamme olla yli 70:llä sijalla Uudenmaan tiepiirin rahoituslistalla. Eikä Nurmijärvelle toivota vain yhtä kevyenliikenteen väylää, vaan hanketoiveita on monta. Nurmijärvi-Rajamäki välille on toivottu pyörätietä jo 30 vuotta.

Kesällä luin HS:sta, että Pulkkilanharjulle Päijänteen rantaan oli rakennettu hieno pyörätie noin 16 km matkalle. Reitti ja nähtävyydet ovat varmaan tiehallinnon ylpeys, mutta se ei lohduta täällä Etelä-Suomessa asuvaa pyöräilijää.

Viime kesänä pyöräilin paitsi Nurmijärvellä niin myös Keski-Uudenmaan alueella. Paikoin pyörätiet olivat hyvässä kunnossa, mutta usein opasteet ja liikennesuunnittelu eivät ainakaan olleet käyttäjien suunnittelemia. Pyörätie voi äkkiä loppua, eikä opasteita ole mihinkään suuntaan, samoin myös teiden ylitykset voivat olla vaarallisissa paikoissa. Näin voi käydä, jos edessä on tietyö: autoilijat opastetaan kiertotielle, mutta pyöräilijät ja jalankulkijat saavat käyttää mielikuvitusta matkan jatkamiseen.

Mielestäni valtion pitäisi energiatalkoiden nimissä suunnata enemmän rahaa asutuskeskusten välisten kevyenliikenteen väylien rakentamiseen ja myös kunnan on otettava vastuu taajamien ulkopuolelle tulevista pyöräteistä.

 

Sirkku Laukkanen

 

 

21.9.2008

Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä - oli NYT-liitteen toimittaja otsikoinut juttunsa, jossa helsinkiläisiä nuoria tuotiin tutustumaan Nurmijärven kuntaan. Tarina rinnastettiin Hunter S. Thompsonin romaaniin Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, jossa kirjailija lähtee samoalaisen ystävänsä kanssa huumehöyryiselle matkalle Las Vegasiin. Tunnelma kirjassa on varsin vainoharhainen ja ahdistava. Hesalaisten nuorten matka Nurmijärvelle jää jälkeen esikuvastaan ahdistavuudessaan, vaikkakin tunnelma ja näkymät olivatkin aika ankeita. Nuoret eivät innostuneet Matti Vanhasen talosta eivätkä uusien teollisuushallien rakentamisesta.En oikein tiennyt olisiko jutulle pitänyt nauraa vai itkeä. Ensin nauroin vedet silmissä ja sitten minua alkoi itkettää. Pelkoa minussa herätti kunnanjohtajan kommentti siitä, että junarata toisi Nurmijärvelle huumeet ja rikollisuuden.

Valitettavasti huumeet ovat kyllä jo saapuneet lintukotoommekin. Ne tulivat tänne ihan tietä pitkin. Huumeneuloja on korjattu talteen päiväkotien pihoilta, puistoista ja vaikkapa Vaskomäeltä. Toivottavasti tämä realismi on kaikille selvää. Energiaa kannattaisikin laittaa junaradan vastustamisen sijaan siihen, että miettisimme miten nuortemme elämä täällä Nurmijärvellä olisi mielekästä niin, ettei heidän tarvitsisi lähteä huumekokeiluihin. Ja miten huumeita käyttäviä nuoria voitaisiin auttaa.

 

Tarja Haaranen