Pyydämme ottamaan huomioon kannanottomme valmisteltaessa ja päätettäessä Lemminkäinen Infra Oy:n Luhtaanmäen (tilat Jäppilä ja Uutela) maa-aines- ja ympäristölupahakemuksia koskevasta Nurmijärven kunnan lausunnosta.

Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa esitettiin kiviaineshuollon aluevaraukset ja yhteen sovitettiin maa-ainesten otto luontoarvojen (mm. ekologiset käytävät), muinaismuistojen ja ympäröivän asutuksen kanssa. Lemminkäisen hakemusalue ei ole mukana vaihemaakun-takaavassa vaan siinä on osoitettu maanottoon soveltuvia alueita sekä hankealueen pohjois- että kaakkoispuolella. Yleiskaavassakaan ei ole suunnittelualuetta koskevaa aluevarausta maanottoon.

Klaukkalan lähimmät asuintalot ovat noin 300 metrin päässä hankealueesta ja maastonmuodot huomioon ottaen tätä minimietäisyyttä ei voida pitää riittävänä. Louhittava alue sijaitsee lähimpään asutukseen nähden ylempänä ja melun torjunta tulisi olemaan vaikeaa. Näin ollen hankkeen voidaan katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asukkaille eikä sitä siis tulisi toteuttaa.

Hakemusalueelta on Savolan (2009) selvityksessä löydetty runsaasti liito-oravan jätöksiä. Vantaan kaupungin alueelle vuoden 2011 keväällä tehdyn luontoselvityksen (Mikkola, 2011) mukaan alueella on sekä harvennushakattuja, vähintäänkin liito-oravan elinpiiriin kuuluviksi ruokailu- ja liikkumisalueeksi soveltuvia metsiä, että myös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia, luonnontilaisen kaltaisia metsiköitä. Mikkolan selvi-tyksessä liito-oravaesiintymiä on löytynyt myös Savolan tutkiman alueen eteläpuolelta. Alue, jolle Lemminkäinen on louhimislupaa hakenut, sijoittuu suoraan näiden esiintymien ja Syväojan liito-orava-alueen väliin. Se muodostaa ainoan liito-oravalle sopivan metsäisen kulkuyhteyden näiden esiintymien välille. Mikkolan selvityksessä löydetyiltä esiintymiltä ei ole liito-oravalle sopivaa metsäistä yhteyttä mihinkään muuhun suuntaan. Louhoksen pe-rustaminen siis kohdistuisi alueelle, jolta on tavattu liito-oravaa ja myös katkaisisi ainoan toimivan liito-oravan siirtymäreitin Mikkolan selvityksessä todetuilta liito-oravaalueilta ulos. Liito-orava kuuluu EY:n luontodirektiiviin liitteessä IV a mainittuihin lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tästä syystä alue ei sovi louhoskäyttöön.

Lemminkäisen täydentävässä luontoselvityksessä todetaan, että kaikkien aiotun louhosalueen lehtojen luonnontilaa on voimakkaasti muutettu hakkuin. Todellisuudessa osa lehdoista on edelleen luonnontilaisen kaltaisia. Myös aiotun louhosalueen kalliometsien korkean luonnontilan ja luontoarvojen vuoksi se ei sovellu louhosalueeksi.

Työmme suvaitsevaisen, avoimen, ympäristöä rakastavan Suomen puolesta jatkuu! Ilahduttava uutinen on se, että Vihreiden jäsenmäärä on vaalien jälkeen kasvanut yli 1300 jäsenellä ja myös me Nurmijärven Vihreät olemme saaneet uusia jäseniä. Joten älä siis mieti enää vaan tee päätös!

Kaikki uudet jäsenet saavat paitsi kirjeenä kotiinsa Vihreiden tervetulokirjeen, myös lähipäivinä sähköpostiinsa ajatuksia ja ideoita siitä, miten Vihreiden toimintaan pääsee niin halutessaan mukaan – rakentamaan paitsi uutta Suomea, myös uutta Vihreää puoluetta. Kaikkien panosta, kaikkien ajatuksia ja tukea tarvitaan nyt kenties enemmän kuin koskaan. Vihreiden jäseneksi muutamalla klikkauksella osoitteessawww.vihreat.fi/liity

Mukaan uudistustyöhön ehtii vielä mainiosti! Mikäli haluat tukea jäsenyydellä Vihreiden politiikkaa ja arvoja sekä tulla mukaan ensi kauden työhön ympäristön, suvaitsevaisuuden ja avoimen Suomen puolesta, liity nyt!

Käy katsomassa vaalivideomme Utubessa:

Täältä löydät tietoa Nurmijärven Vihreiden toiminnasta ja tavoitteista. Blogista voit lukea ajankohtaisista asioista, kuten kunnan säästötoimenpiteistä.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro Valtuusto 9.3.2011

Metropolihallinto

Meidän metropolimme 0n yksi Euroopan nopeimmin kasvaneista metropoleista – sekä asukkaiden että työpaikkojen osalta.Siksi on tärkeää miettiä, miten kehittäisimme alueen hallintoa selkeämmäksi, demokraattisemmaksi ja toimivammaksi.

Hallinto Uudenmaan alueella koostuu maakuntahallinnon lisäksi erilaisista kuntayhtymistä ja vapaaehtoisista liittymistä. Mitään näistä hallinnon tasoista ei valita nykyisin vaaleilla.

Tärkeimpiä yhteisesti päätettäviä asioita metropolin alueella ovat esimerkiksi:

- globaalin kilpailukyvyn kehittäminen

- liikenneratkaisut ja joukkoliikenne

- maankäyttö ja asuminen

- ympäristöasiat

Näistä ainakin sosiaalinen asuntotuotanto näyttää aiheuttavan pelkoa ainakin joissakin tahoissa. Kyse on kuitenkin paljon enemmästä kuin vuokra-asuntotuotannon lisäämisestä kehyskunnissa.

On myös tehtävä päätös, mitä tehtäviä seutuhallinolla olisi ja mitä kunnille jäisi. Lähidemokratia on edelleen tärkeää, mutta on pystyttävä tekemään myös kuntarajat ylittäviä ratkaisuja ongelmiin, jotka koskettavat kaikkia metropolin asukkaita ja yrityksiä. Nykyäänkin tehdään toki yhteistyötä, mutta ongelmana on ollut, että päätökset eivät ole olleet sitovia. Selvää on, että ilman poliittista tahtoa yhteisymmärrystä ei löydy eikä tuloksia synny.

”Voihan tätä kehittää niinkin, että kukin kunta tekee omat ratkaisunsa ja katsotaan mitä tapahtuu…”

Metropolin alueella kehitystä haittaavat vastakkaiset näkemykset asioista, maalaiskunnat vastaan kaupunkikeskukset. Oletetaan, että eri alueilla asuu eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

Metropolivaltuuston etuja ovat:

Se on kansan valitsema, ei (pelkästään) kuntien edunvalvontaapparaatti – mahdollisuus tehdä päätöksiä laajemman alueen nimissä

Metropolipolitiikaan aika on nyt.

Metropolipolitiikan kasvottuminen, tiedetään kuka päättää asioistamme.

Mahdollisuus äänestää

Haittana voisi olla yhden hallintotason tuleminen lisää ja demokratian karkaaminen pois kunnista. Alueellinen edustavuus on pienten kuntien mielestä ongelma, ja niin se voikin olla. Edustavuus on kuitenkin ratkaistavissa ainakin alkuvaiheessa kiintiöillä. Erityisesti Kuuma -kunnissa voidaan pelätä sitä, että Helsinki, Vantaa ja Espoo kantaa ongelmansa tänne meille – eli maahanmuuttajat ja muut syrjäytyneet.

Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että kehitämme yhdessä kasvavaa metropoliamme.

Jatkoselvittelyissä olisi mietittävä tarkemmin, mitä kuntayhtymiä tai mitä hallintoa voitaisiin siirtää uudelle seutuhallinnolle, miten hallinto valittaisiin ja mitä kustannuksia tai säästöä se toisi. Mitkä olisivat ne keskeiset asiat, mistä yhteisesti päätettäisiin. Olisi ollut hyvä kuulla esimerkkejä, miten seutuhallinto muualla Euroopassa ja maailmalla on toteutettu ja miten ne toimivat. Olemassaoleviin malleihin pitäisi tutustua tarkemmin ja vertailla niiden eroja. Ei pidä panna päätä pensaaseen, vaan miettiä millainen hallintomalli metropolillemme sopisi?

Sirkku Laukkanen

*****************

Yleisönosastokirjoitus
Nurmijärven Uutiset 27.2.2011

Lintukodon vangit – ikuisesti?

Helsingin Sanomissa oli artikkeli Tukholman seutuhallinnosta ja siitä, miten hyvin läntisessä naapurissamme joukkoliikenne sujuu. Samaa ei voi sanoa meidän omasta metropolistamme. Ratojen ja tiehankkeiden suunnittelu on Uudellamaalla ollut hakuammuntaa ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa. Kaupungit, kylät ja asuntoalueet kasvavat ensin ja sitten vasta aletaan miettiä, miten paikasta toiseen liikutaan. Suunnittelemattomuus on johtanut siihen, että yhä useammassa taloudessa on pakko pitää kahta autoa. Se ratkaisu ei liene kenenkään kannalta järkevää.
Nurmijärvellä kummastuttaa suoranainen joukkoliikennevastaisuus. Junarataan suhtaudutaan nihkeästi.  Junarata tuo huumeet ja rikollisuuden Nurmijärvelle, totesi kunnanjohtaja muutama vuosi sitten NYT-liitteessä. Esittipä joku valtuutettu kunnan kehityskuvaa suunniteltaessa, että Nurmijärvestä tulisi tehdä kunta, jossa perheillä on kolme autoa ja yksityisautoilu ei ole syntiä. Vain näin voisimme kilpailla esimerkiksi Espoon kanssa. Helsingin seudun liikenteeseen eli HSL:ään liittymistä vastustetaan, koska se maksaa.  Totta kai se maksaa kuten muutkin kunnan palvelutasoa ja houkuttelevuutta lisäävät päätökset. Kyse onkin valinnoista; minkälaisen Nurmijärven me tulevaisuudessa haluamme. Joukkoliikenteeseen panostaminen on nykyaikaa ja tulevaisuudessa kunnan entistä tehokkaampi kilpailuvaltti.
Ne, jotka käyttävät joukkoliikennettä, tuntevat hyvin Nurmijärvilippuun liittyvät ongelmat. Se on kallis, erityisesti, jos tarvitaan jatkoyhteyttä pääkaupunkiseudulla. Vaihdot ovat käytännössä kankeita. Junanrataa odotellessa, on panostettava linja-autoliikenteen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa tietenkin yhtenäistä lippujärjestelmää, kohtuullisia kustannuksia matkustajille ja bussikaistoja moottoritielle. Tähän antaa mahdollisuuden HSL:ään liittyminen. Yhtenäisen lippujärjestelmän lisäksi, HSL:llä on tarjota hyvä reittihakujärjestelmä, jota millään muulla liikenteenjärjestäjällä ei ole. Joukkoliikenteeseen panostaminen lisää joukkoliikenteen suosiota, siitä on kokemuksia muista kunnista. Samalla yksityisautoilijoiden määrä vähenee ja näin ollen matkojen kestot lyhenevät ja liikenteen päästöt vähenevät. Nykyisillä keinoilla liikenne vain kasvaa ja ruuhkat ovat jokapäiväinen ilmiö.
Nurmijärvellä tulee lintukotoajattelusta siirtyä hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia. Monet ongelmat eivät tunne kuntarajoja ja ratkaisut niihin löytyvät seudulliselta tasolta. HSL tarjoaa samalla matkakortilla kaikki matkat koko seudulla. Se yhtenäistää seudun liikennejärjestelmää yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi, joka vaikuttaa myös palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuteen.

Sirkku Laukkanen, Tarja Haaranen

******
LEHDISTÖTIEDOTE 26.1.2011

Vihreille kuuluva kunnanhallituksen paikka tuottaa tuskaa Nurmijärvellä

Suhteellinen äänestys takaa vihreille yhden kunnanhallituspaikan. Keskustan maanantaina koolle kutsumassa neuvottelussa, ei tätä tosiasiaa haluttu myöntää vaan vihreiden odotettiin luopuvan  noin vain – kuntalain mukaan heille kuuluvasta hallituspaikasta. Keskustelua saati neuvotteluja ei ollut tarkoituskaan käydä. Antaako tällainen tarpeeton kutsuminen Kalle-Pekka Toivoselle ehkä hyvitystä jostain  mistä? Syyksi esitettiin kaksi vuotta sitten kunnallisvaalien jälkeen käytyjen neuvottelujen sopimus, joka oli keskustan mielestä vielä voimassa. Kun vaalien jälkeen vihreät saivat kaksi lisäedustajaa puolueen vaihdossa, lisääntyi myös vihreiden vaikutusvalta. Monessa muussa lähikunnassa on pystytty puolueesta toiseen vaihdon jälkeen neuvottelemaan uudestaan luottamuspaikkojen jaosta, mutta Nurmijärvellä jostain syystä ei tähän kyetä. Ei vaalien jälkeen, eikä edes nyt kahden vuoden kuluttua. Vihreä valtuustoryhmä olisi tyytynyt vain sille kuuluvaan yhteen kunnanhallituspaikkaan, mutta muita puolueita se ei tyydyttänyt. Näin ollen meidät on pakotettu käyttämään kunnallista demokratiaa ja vaadittava suhteellista vaalia kunnanhallituksen paikan vuoksi.

Kansanedustajaksi pyrkiviltä henkilöiltä odottaisi keskimääräistä parempaa neuvottelutaitoa ja sopimiskykyä.

Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmä

LEHDISTÖTIEDOTE 29.1.2009

Nurmijärven Vihreät vaativat luottamuspaikkoja suhteellisen vaalin kautta

Nurmijärven Vihreät veivät luottamuspaikkajaon suhteelliseen vaaliin keskiviikkoisessa valtuuston kokouksessa saadakseen kolmesta valtuutetusta viiteen kasvaneelle ryhmälleen suhteellista osuutta vastaavat luottamushenkilöpaikat.

- “Yritimme viimeiseen asti päästä luottamuspaikkajaossa sopuratkaisuun. Vantaalla vastaavanlaisessa tilanteessa neuvotteluissa löydettiin kompromissiratkaisu. Koska meillä neuvotteluja ei suostuttu järjestämään ja keskustelut sosiaalidemokraattien kanssa eivät johtaneet tulokseen, tämä oli ainoa vaihtoehto”, toteaa Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmän uusi puheenjohtaja Sirkku Laukkanen. “On ikävää muiden puolueiden kannalta, että sosiaalidemokraatit eivät hyväksyneet kohtuullista pyyntöämme”, jatkaa Laukkanen.

Vihreiden mukaan on kuitenkin hyvä, että kuntalaki turvaa suhteellisen vaalin avulla vähemmistöön jääville ryhmille jonkinlaiset oikeudet.

Lisätietoja antaa

Sirkku Laukkanen p. 050-5865024

Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmän pj.

LEHDISTÖTIEDOTE 20.1.2009

Kunnanvaltuutetut Päivi ja Timo Meros siirtyvät Sosiaalidemokraateista Vihreisiin Nurmijärvellä

Toista valtuustokauttaan aloittava Päivi Meros ja kolmatta kauttaan aloittava Timo Meros siirtyvät Nurmijärven SDP:stä Nurmijärven Vihreisiin. Syynä on jo pitkään jatkunut demokratiavaje Nurmijärven SDP:ssä. Kunnassa kolmanneksi eniten ja sosiaalidemokraateista eniten ääniä saanut 25-vuotias Päivi Meros jäi SDP:n luottamuspaikkajaossa kokonaan ilman paikkaa.

Merokset uskovat, että he voivat Vihreissä paremmin ajaa kuntalaisten asioita. Sosiaalidemokraateissa se on todistettavasti osoittautunut mahdottomaksi. Samoin Merokset näkevät, että Vihreät ovat nyt ja tulevaisuudessa sosiaalidemokraatteja huomattavasti uskottavampi vaihtoehto ajamaan arkipäivän tasolla ihmisten asioita. Päivi Meros on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Vihreissä.

Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Tarja Haaranen toivottaa Merokset tervetulleiksi Vihreisiin.

- ”Olemme huolestuneita siitä, miten kuntalaisten ääni kuuluu luottamuspaikkajaoissa. Poliitikoilla voi olla mielipiteitä siitä, ketkä ovat parhaita hoitamaan luottamustehtäviä, mutta mandaatti luottamuspaikoilla toimimiseen tulee äänestäjiltä”, toteaa Haaranen.

Nurmijärven Vihreät pitävät Päivi Meroksen jättämistä ilman luottamuspaikkaa epäoikeudenmukaisena. Valtuustoryhmän kasvaessa Vihreät pystyvät paremmin vaikuttamaan Vihreille tärkeisiin asioihin.

Kiitos kaikille kunnallisvaaleissa meitä äänestäneille!

Valtuustoon valittiin Tarja Haaranen, Maritta Kopsala ja Sirkku Laukkanen.

Täältä löydät uudet kunnanvaltuutettumme.

Valtuuston kokous 25.3.2009

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

Harva täällä salissa istuvista uusista ja vanhoista valtuutetuista tiesi tai aavisti, mihin soppaan on lusikkansa pistänyt, kun kunnallisvaalit pidettiin viime syksynä.

Talouden lama ei vielä ole koetellut Nurmijärveä toden teolla, mutta uhkakuvat koettelemuksista ovat olleet näkyvissä jo viime vuoden lopulla. Moni muu kunta Suomessa on vielä pahemman tilanteen edessä kuin me.

Niukkuutta on vaikea jakaa ja säästöjä vielä vaikeampi tehdä. On vaikeaa olla tasapuolinen ja tehdä myös päätöksiä, joilla ei olisi vielä vakavampia seurauksia.

Erityisesti koulupuolella ovat nurmijärveläiset vanhemmat ottaneet aktiivisesti kantaa tuntikehysleikkauksiin ja niiden vaikutuksiin kouluissa. On hienoa, että aktiivisuutta löytyy!

Nurmijärven koulujen luokkakoot ovat maan keskiarvon yläpuolella ja kunnassamme onkin tehty päätös, että ryhmäkoot 1-2 luokilla olisivat enintään 25 oppilasta ja 3-6 -luokilla 30. Tämäkin on jo mittava päätös, kun tiedetään, ettei koululainsäädännössä mitään tällaisia rajoja ole. Tuntikehys on antanut mahdollisuuden tällaisten suurten opetusrymien jakamiseen pienempiin. Opettajilla on ollut tällaisilla ryhmätunneilla enemmän aikaa tukea niitä oppilaita, jotka tarvitsevat apua oppimisvaikeuksien tai muiden syiden takia.

Koululainsäädäntöä ollaan näinä päivinä uudistamassa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Tämä tarkoittaa tulevaisuudessa, että yhä enemmän erityisopetuksen oppilaita integroidaan isoihin ns. tavallisiin luokkiin. Oppilaita sijoitetaan erityisluokkiin kuntoutettavaksi, ei säilytettäväksi. Myös näille oppilaille sopeutuminen isoihin luokkiin sujuu paremmin, kun ryhmät ovat ainakin joillakin tunneilla pieniä.

Vihreän valtuustoryhmän mielestä ei ole syytä ainakaan ensimmäiseksi leikata rahaa pois lasten ja nuorten eduista. Näillä säästöillä voi olla moninkertaiset kustannukset lapsen elämässä myöhemmin. Pienryhmissä opettaja havaitsee myös helpommin, jos oppilailla on ongelmia ja voi puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen on myös Nurmijärven kunnan yksi keskeisistä strategioista – älkäämme unohtako sitä!!

Jos taloudellinen tilanne tästä vielä huononee, kuten on ennustettu, tulee myös koulutoimen säästöissä pureutua toimintatapojen arviointiin. Voisiko isoja ryhmiä esimerkiksi jakaa joustavasti opettajien yhteisellä tiimityöskentelyllä tai lisätä erityisopettajien ja luokan- sekä aineenopettajien samanaikaisopetusta?

Samanlainen rakenteiden ja toimintatapojen arviointi on edessä uudella valtuustolla myös muilla toimialoilla. Tulee ennakkoluulottomasti arvioida, voitaisiinko asiat tehdä toisin ja halvemmalla. Luulen, että terveys- ja sosiaalitoimessa joudutaan tekemään lisäbudjettiesitys vielä tämän vuoden aikana.

Juustohöylä joutaa kirpputorille, jos sen tekemät säästöt ovat lyhytnäköisiä ja niistä joudutaan maksamaan monenkertainen hinta tulevaisuudessa.

Investointeja ja käyttötalousmenoja ei valtuustoryhmämme mielestä pidä myöskään sekoittaa toisiinsa. Investointeja tarvitaan, mutta ne täytyy toki laittaa tärkeysjärjestykseen. Kunnalla on myös velvollisuus näin laman aikana tehdä työllistäviä ratkaisuja ja toimia näin talouslamaa elvyttäen.

Samalla ei pidä myöskään unohtaa ilmastonmuutosta ja keinoja sen torjumiseen myös kuntatasolla. Kun lama joskus hellittää, sen ei pitäisi tarkoittaa energian kulutuksen lisäämistä. Niukan rahan aikaan voi oppia, miten kunnan energiankulutusta voitaisiin vähentää pysyvästi.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa kunnanhallituksen esitystä, että tuntikehystä eikä lasten kotihoidontukea tässä vaiheessa leikata. Uusien valtuutettujen tehtävänä on strategiatyössään miettiä kestäviä ja järkeviä säästöjä kunnassamme.

Sirkku Laukkanen

Valtuustoryhmän pj

26.11.2008 Vihreiden ryhmäpuheenvuoro vuoden 2009 talousarviosta  

Kunnan taloudenpidossa on nyt tarkan harkinnan paikka.  Pari viikkoa sitten Eurooppa joutui virallisesti taantumaan, kun bruttokansantuote supistui jo toisena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Me emme voi yksin tätä kehitystä pysäyttää, mutta sen aiheuttamia vahinkoja voimme vähentää. Eräs tärkeimmistä edellisen laman opetuksista on se, että julkinen sektori ei saa kiihdyttää talouden sykliä.  Nyt on luotava työtä ja säilytettävä ihmisten luottamus tulevaisuuteen. Kunta voi auttaa satsaamalla rahaa esimerkiksi rakentamiseen. Nyt on oikea aika korjata ja tehdä energiatehokkuutta parantavia investointeja. Ne investoinnit, jotka ovat joka tapauksessa välttämättömiä, kannattaa tehdä nyt. Laskusuhdanteessa on sitä paitsi halvempaa rakentaa ja korjata.

Ensi vuoden investoinnit painottuvat perinteisesti koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Taantuma voi kuitenkin lähivuosina muuttaa päiväkotien tarvetta kunnan kasvun jäädessä alhaisemmaksi ja tätä on seurattava tarkasti.Kunnallispolitiikassakin kuten monessa muussakin asiassa pitkän aikavälin hahmottaminen ja kokonaisuuksien hallinta on vaikeaa. Haluamme nopeasti, tai ainakin valtuustokauden aikana tuloksia. Kohtahan on taas vaalit. Miten paljon helpompaa valtuustossakin on puhua pienistä – vaikkakin tärkeistä – asioista, kuin nähdä suuria linjoja.  On helpompaa tuunata kuin muuttaa järjestelmää!  Me Vihreät katsoimme talousarviota erään tärkeän ja laajan teeman kannalta. Luimme sen läpi ilmastonmuutossilmälaseilla. Uutta kappaletta puheeseen ei sen takia tarvinnut kirjoittaa, vaan kirjasta löytyi paljon asioita, joita jo muutenkin olisimme ottaneet esille ja jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Rohkaisevaa on, että ensimmäistä kertaa talousarviossa mainitaan sana ilmastonmuutos, siihen varautuminen ja sen hillitseminen. Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjumisessa avainasemassa.  Päästöt eivät tunne kuntarajoja ja siksi ensi vuonna valmistuva KUUMA-kuntien yhteinen ilmastonmuutosstrategia on perusteltu. 

Kunnan strategisena päämääränä on ohjata kasvu tiivistyviin taajamiin ja kyläkeskuksiin. Tällä on suora vaikutus siihen, miten liikenne kunnassa kehittyy, miten joukkoliikennettä voidaan kehittää ja miten madalletaan kynnystä käyttää kevyttä liikennettä. Tässä tärkeitä työkaluja ovat osayleiskaavat, joista Lepsämä saadaan ensi vuonna valtuustoon ja toivottavasti Klaukkalan osayleiskaavastakin luonnos. Kevyen liikenteen väylä hankkeiden vauhdittamisesta osallistumalla tiepiirin rahoitukseen neuvotellaan parhaillaan tiehallinnon kanssa.  Kun asia etenee, on toivottavaa, että valtuusto pääsee yhteisymmärrykseen omasta rahoitusosuudestaan ja hankkeiden priorisoinnista.  Noin kolmannes automatkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia. Näistä ison osan voisi tehdä jalan tai pyörällä, jos olosuhteet ovat turvalliset. Kevyen liikenteen edistäminen säästää paitsi ilmastoa, myös ihmisten terveyttä. 

Tehokas maanhankinta on yhdyskuntarakenteen ohjauksessa tärkeää.  Ensi vuodelle varatut maanhankintarahat ovat aika pienet ja asiaan joudutaan todennäköisesti ja voisi sanoa myös toivottavasti palaamaan lisäbudjetissa.  Ensi vuonna tehdään päätökset kunnan jätepoliittisista ratkaisuista. Ne sisältävät toivottavasti kestäviä ratkaisuja jätehuollon järjestämisestä ja tuovat mukanaan parempia käytäntöjä esimerkiksi kunnan kierrätyspisteiden järkeistämisenä ja kierrätyksen tehostamisena. Ilmaston kannalta parasta jätepolitiikkaa on jätteen synnyn ehkäisy ja myös tähän tulisi meillä Nurmijärvellä panostaa.

Vihreillä on mottona, että kaikkia ongelmia ei yksinkertaisesti voi ratkaista – ne pitää ehkäistä! Yhteinen strategiamme toteaa myös, että ennaltaehkäisy ohjaa palvelujen tuottamista.  Ennaltaehkäisystä puhutaan paljon, mutta aina sen sisältö ja etenkin taloudelliset vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavia. On vaikeaa sanoa, paljonko säästämme panostamalla ennaltaehkäiseviin toimintoihin, kun emme tarkkaan tiedä, mitä ilman niitä tapahtuisi. Kuitenkin perheen ja lapsen hyvinvointiin panostaminen kannattaa aina, sillä pitkittyessään ongelmat pahenevat ja sekä inhimillinen tuska että taloudelliset kustannukset kasvavat. Meillä on oltava riittävästi voimavaroja lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin hoitoon. Tällä hetkellä Nurmijärvellä lähes kahtatuhatta koululaista kohden on yksi koulupsykologi, kun STM:n suositus oppilasmäärästä on 600 oppilasta.  Lapsille tulee taata hyvä ja turvallinen oppimisympäristö, emmekä me kannata tuntikehyksen leikkausta. Tuntikehyksen leikkaus tarkoittaisi oppilaiden saaman opetuksen vähenemistä ja ryhmäkokojen suurenemista.  Ikäihmisten asumisen osalta Nurmijärven palvelut painottuvat liikaa laitoshoitoon. Terveyskeskuksessa on tällä hetkellä noin 40 pitkäaikaisasukasta, joiden paikka ei olisi siellä vaan palveluasunnoissa. Yksityisiin hoivapaikkoihin heitä ei saada sijoitettua, joten päätös kunnan oman tehostetun asumispalveluyksikön perustamisesta on tervetullut, etenkin kun tarpeen tiedetään lisääntyvän runsaasti lähivuosina.

Kun tilanteet muuttuvat ja resurssit käyvät niukoiksi, se yleensä lisää painetta keksiä uusia innovatiivisia ratkaisuja. Kuitenkin tuntuu, että vuodesta toiseen talousarviokirjan EU-hankkeet -luvun teksti lyhenee lyhenemistään. Viime vuonna alkanut uusi maaseudun kehittämisohjelman ohjelmakausi antaisivat Nurmijärvellekin paljon mahdollisuuksia rahoittaa erilaisia  asioita. Nurmijärvi on taajama-alueita lukuun ottamatta ohjelman toiminta-aluetta. Rahoitusta voi hakea entisen KEHU:n tilalla toimivan EMU -toimintaryhmän kautta, mutta myös kunta voi olla hankkeissa hakijana. Hankkeet voivat koskea esimerkiksi maaseutuympäristön parantamista, kylätoiminnan kehittämistä sekä palvelujen ja yrittäjyyden kehittämistä. Erittäin hyvin kriteereihin sopiva hanke hanke olisi Taaborin alueen kehittäminen, johon sisältyisi myös Taaborin katsomon uusiminen. Toivottavasti kunta olisi tässä aktiivinen ja hyödyntäisi mahdollisimman tehokkaasti näitä rahoitusmuotoja. Lopuksi kiitokset kaikille talousarvion laadintaan osallistuneille!

28.9.2008

Kevyenliikenteen väylät

Viikko sitten istuin kunnanvirastolla talousarvioseminaarissa. Kovasti keskustelua herätti kunnan kevyeliikenteen väylien puute. Pitäisikö kunnan investoida enemmän niiden rakentamiseen? Yleisten teiden rahoitus kuuluu periaatteessa valtiolle, mutta tällä hetkellä taidamme olla yli 70:llä sijalla Uudenmaan tiepiirin rahoituslistalla. Eikä Nurmijärvelle toivota vain yhtä kevyenliikenteen väylää, vaan hanketoiveita on monta. Nurmijärvi-Rajamäki välille on toivottu pyörätietä jo 30 vuotta.

Kesällä luin HS:sta, että Pulkkilanharjulle Päijänteen rantaan oli rakennettu hieno pyörätie noin 16 km matkalle. Reitti ja nähtävyydet ovat varmaan tiehallinnon ylpeys, mutta se ei lohduta täällä Etelä-Suomessa asuvaa pyöräilijää.

Viime kesänä pyöräilin paitsi Nurmijärvellä niin myös Keski-Uudenmaan alueella. Paikoin pyörätiet olivat hyvässä kunnossa, mutta usein opasteet ja liikennesuunnittelu eivät ainakaan olleet käyttäjien suunnittelemia. Pyörätie voi äkkiä loppua, eikä opasteita ole mihinkään suuntaan, samoin myös teiden ylitykset voivat olla vaarallisissa paikoissa. Näin voi käydä, jos edessä on tietyö: autoilijat opastetaan kiertotielle, mutta pyöräilijät ja jalankulkijat saavat käyttää mielikuvitusta matkan jatkamiseen.

Mielestäni valtion pitäisi energiatalkoiden nimissä suunnata enemmän rahaa asutuskeskusten välisten kevyenliikenteen väylien rakentamiseen ja myös kunnan on otettava vastuu taajamien ulkopuolelle tulevista pyöräteistä.

Sirkku Laukkanen

21.9.2008

Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä – oli NYT-liitteen toimittaja otsikoinut juttunsa, jossa helsinkiläisiä nuoria tuotiin tutustumaan Nurmijärven kuntaan. Tarina rinnastettiin Hunter S. Thompsonin romaaniin Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, jossa kirjailija lähtee samoalaisen ystävänsä kanssa huumehöyryiselle matkalle Las Vegasiin. Tunnelma kirjassa on varsin vainoharhainen ja ahdistava. Hesalaisten nuorten matka Nurmijärvelle jää jälkeen esikuvastaan ahdistavuudessaan, vaikkakin tunnelma ja näkymät olivatkin aika ankeita. Nuoret eivät innostuneet Matti Vanhasen talosta eivätkä uusien teollisuushallien rakentamisesta.En oikein tiennyt olisiko jutulle pitänyt nauraa vai itkeä. Ensin nauroin vedet silmissä ja sitten minua alkoi itkettää. Pelkoa minussa herätti kunnanjohtajan kommentti siitä, että junarata toisi Nurmijärvelle huumeet ja rikollisuuden.

Valitettavasti huumeet ovat kyllä jo saapuneet lintukotoommekin. Ne tulivat tänne ihan tietä pitkin. Huumeneuloja on korjattu talteen päiväkotien pihoilta, puistoista ja vaikkapa Vaskomäeltä. Toivottavasti tämä realismi on kaikille selvää. Energiaa kannattaisikin laittaa junaradan vastustamisen sijaan siihen, että miettisimme miten nuortemme elämä täällä Nurmijärvellä olisi mielekästä niin, ettei heidän tarvitsisi lähteä huumekokeiluihin. Ja miten huumeita käyttäviä nuoria voitaisiin auttaa.

Tarja Haaranen