Täältä löydät tietoa Nurmijärven Vihreiden toiminnasta ja tavoitteista. Blogista voit lukea ajankohtaisista asioista, kuten kunnan säästötoimenpiteistä.

Osavuosikatsaus 23.9.2009

Nurmijärven kunnan taloudellinen tilanne oli odotettavissa. Tämän tilanteen ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvua ei yksikään poliitikko tässä huoneessa olisi pystynyt estämään. Maailman taloudellisen tilanteen säätely ei ole nurmijärveläisten valtuutettujen kädessä. Jos näin olisi, emme tietenkään kärsisi laman seurauksista. On siis vain koetettava selviytyä tilanteesta ehjin nahoin, vaikka toinenkin uhka väijyy elinvoimaamme, siis sikainfluenssa. Sekin - kaiken muun lisäksi - voi tuoda myös lisäkustannuksia kuntatalouteen.
Jos yksittäiseltä ihmiseltä – sinulta tai minulta – tai perheeltä heikkenee toimeentulo, niin mitä hän tekee. Hän joutuu miettimään, ottaako lainaa elämiseen vai yrittääkö hakea lisäansioita, ryhtyä kenties yksityisyrittäjäksi. Säästääkö sähkönkulutuksessa, syökö vähemmän tai halvempaa ruokaa, kasvattaako perunansa itse vai ei osta uusia vaatteita, eikä tietenkään autoa. Ehkä talon rakennussuunnitelmat joudutaan laittamaan jäihin.
Nämä eivät tietenkään ole ehdotuksia kuntatalouden säästöihin, mutta joitakin asioita sieltä voisi ottaa opiksi. Sähkön ja lämmityksen kuluja voitaisiin mielestäni pienentää, toivoisinkin että selvitettäisiin, kuinka paljon säästöjä siitä koituisi. Ovatko ostopalvelut aina edullisempia vai onko oma työ sittenkin halvempaa? Ehkä jotain investointeja voitaisiin lykätä, mutta tässä suhteessa kunta on mielestäni eri asemassa kuin yksityinen ihminen. Investointien merkitys työllistäjänä melkein velvoittaa kuntaa ottamaan lainaa jo suunniteltuihin investointeihin. Tätä vertailua voisi tehdä pitempäänkin.
Erityisesti osavuosikatsauksessa kiinnitti huomiota sosiaali- ja terveystoimen määrärahojen ylitys sekä koulukuljetusten osuus.
Vaikka tämä ja varmaan ensi vuosikin ovat poikkeusvuosia, niin kuitenkin lähes joka vuosi sosiaali- ja terveystoimen menot ylittyvät. Eikö menoja osata arvioida tarpeeksi tarkkaan vai tehdäänkö näin tahallaan? Miten esimerkiksi varhainen puuttuminen on vaikuttanut sosiaalimenojen kasvuun, vai onko vaikuttanut mitenkään?
Myös koulukuljetusten määrärahoista ollaan tehty erilaisia kyselyjä, miksi ne koko ajan kasvavat? Ja nyt SAMPO -liikenteen loppumisen jälkeen kasvavat vielä enemmän. Tarkkaa selvitystä tästä ei ole saatu.
Tämän päivän Helsingin Sanomissa erikoistutkija Heikki Taimio Palkansaajien tutkimuslaitokselta kirjoittaa aiheesta: Mihin veroeuromme oikein valuvat. Bruttokansantuotteemme henkeä kohden on viimeisen 20 vuoden aikana kasvanut, joten meidän pitäisi myös saada 50 % enemmän julkisia palveluja. uuden tekniikan olisi pitänyt tuoda kustannussäästöjä, mutta emme tiedä kuinka siinä on käynyt. Yksistään kuntien tietojärjestelmän yhteensovittaminen voisi tuoda puolen miljoonan euron säästöt.
Taimion mukaan tuottavuuden kohottaminen kuntataloudessa voi johtaa kyseenalaisiin tuloksiin. Opetusryhmien kasvattaminen, vanhustenhuollossa henkilöstöstä säästäminen ja päiväkotien henkilökunnan koulutustasosta tinkiminen huonontaa eittämättä palvelun laatua. Kun Nurmijärven kunnan asukasluku yhä kasvaa, kasvaa myös palveluihin käytettävä raha. Tehtävänämme on myös palvella kuntalaisia, niin uusia kuin vanhojakin, laadukkaasti.
Tämän katsauksen pohjalta pitäisi katseet luoda ensi vuoteen ja miettiä tarkoin, mistä säästetään ja lainataan. Tehtävämme ei tule olemaan helppo.
Sirkku Laukkanen
Vihreän valtuustoryhmän pj

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro 9.12.2009

Tätä lama-ajan budjettia ei ole helppo ollut tehdä. Vuosi sitten tunnelmat olivat aivan toiset valtuuston talousarviokokouksessa. Nyt näitä säästöjä on mietitty erilaisissa työryhmissä jo syykuulta lähtien. Kaikesta on vaikea säästää ja olla kuitenkin tasapuolinen nurmijärveläisiä kohtaan.  On myös muistettava kohtuullisuuden periaate, järjestetäänkö palveluja vain muutamille kuntalaisille vai isommalle joukolle. On mietittävä, saneleeko palveluja suunniteltaessa ja niistä päätettäessä pieni eliitti vai suurin osa kuntalaisista vai tarvitseeko niitä vain pieni käyttäjäkunta. On myös muistettava, että kunnan perustehtävänä on palveluiden järjestäminen ja silloin niistä ei voida loputtomiin säästää.
Myös kunnan työntekijöiden työn arvostus on osa kuntamme imagoa ja vetovoimaa.
Vihreän valtuustoryhmän mielestä talousarvioesitys noudattaa pääpiirteissään tasapuolisuuden periaatetta, mutta haluamme nostaa muutaman asian esityksestä vielä keskulteltavaksi ja myös äänestykseen.
Sivitystoimialan leikkauksista voimme hyväksyä 1,5 prosentin tuntikehysleikkauksen, jos se toteutetaan koulua mahdollisimman vähän haitaten eli ei juustohöyläperiaatteella kaikilta luokilta yhtä paljon pois, vaan säilyttäen isojen sekä vaativien ryhmien jakotunnit. Tietenkin toivomme, että tämä leikkaus on myös lama-ajasta johtuen tilapäinen.
Tässä valossa suurin osa valtuustoryhmästämme olisi mysö valmis lakkauttamaan kaikkein pienimmät kaksiopettajaiset koulut. Koko kunnan oppilaiden kannalta päätös olisi tasa-arvoinen. Myös opetussuunnitelmien toteutuminen ei aina ole pienissä kouluissa mahdollista jo puuttellisten tilojen ja pienten oppilasryhmien vuoksi.
A2- kielen lakkauttaminen olisi mielestämme kohtalokas virhe. Elämmehän yhä kansainvälistyvässä maailmassa, jossa ei pelkällä englannilla eikä suomella pärjää. Jos tämä Nurmijärven valttikortti vapaaehtoisen kielen opiskelusta kouluissamme loppuu kokonaan, on järjestelmää vaikea ja hidasta taas palauttaa takaisin.
Kotihoidon tuen leikkauksen olemme valmiit hyväksymään, varsinkin kun tilastojen perusteella sen määrällä ei näyttäisi olevan merkitystä, hoidetaanko lapset kotona vai päiväkodissa. Samoin vuoropäivähoidon palveluja on syystä keskittää yksinkertaisesti siksi, että käyttäjiä on niin vähän.
Kirjastopalveluiden määrärahoja emme ole valmiita enää leikkaamaan lisää, kuten kunnanhallituksen kokouksessa oli esitetty.
Uuden ambulanssin hankinta herätti kiivasta keskustelua täällä valtuustosalissa maanantaina. Vihreä valtuustoryhmä katsoo, ettei omaa riittävästi asiantuntemusta ko. asiassa, joten haluamme, että sairaankuljetuksen varmuus ja taso on säilytettävä mahdollisimman hyvänä. Toivomme kuitenkin, että myös muunlaisia vaihtoehtoja  esim. ambulanssin liisaus pyritään jatkossa etsimään.
Ihmettelemme kovasti, miten investointiosaan on Rajamäen uimahallin peruskorjaukseen yllättäen tullut myös laajennushanke. Ryhmämme mielestä laajennus vaarantaisi jo suunnitteilla olevan Klaukkalan uimahallihankkeen ja tulemme esittämään talousarvioon vain Rajamäen uimahallin peruskorjausta tässä vaiheessa.
Toiveikkaina tulevaisuuteen katsoen, toivomme kuntalaisten kantavan kortensa kekoon tasapuolisesti. Nähtäväksi vielä jää, saadaanko vapaaehtoisista lomautuksista toivottuja säästöjä, vai joudummeko tekemään pian uusia ehkä kunnan työntekijöiden kannalta ikäviä päätöksiä.
Vaikka talouslama ei ole nurmijärveläisten syytä, emme voi enää paeta metsiin talouden heilahteluilta ja globaalipolitiikalta, vaan myös meidän kannettava vastuu talouden lamasta.

Sirkku Laukkanen
Vihreän valtuustoryhmän pj

LEHDISTÖTIEDOTE 29.1.2009

Nurmijärven Vihreät vaativat luottamuspaikkoja suhteellisen vaalin kautta

Nurmijärven Vihreät veivät luottamuspaikkajaon suhteelliseen vaaliin keskiviikkoisessa valtuuston kokouksessa saadakseen kolmesta valtuutetusta viiteen kasvaneelle ryhmälleen suhteellista osuutta vastaavat luottamushenkilöpaikat.

 - “Yritimme viimeiseen asti päästä luottamuspaikkajaossa sopuratkaisuun. Vantaalla vastaavanlaisessa tilanteessa neuvotteluissa löydettiin kompromissiratkaisu.  Koska meillä neuvotteluja ei suostuttu järjestämään ja keskustelut sosiaalidemokraattien kanssa eivät johtaneet tulokseen, tämä oli ainoa vaihtoehto”, toteaa Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmän uusi puheenjohtaja Sirkku Laukkanen. “On ikävää muiden puolueiden kannalta, että sosiaalidemokraatit eivät hyväksyneet kohtuullista pyyntöämme”, jatkaa Laukkanen.

Vihreiden mukaan on kuitenkin hyvä, että kuntalaki turvaa suhteellisen vaalin avulla vähemmistöön jääville ryhmille jonkinlaiset oikeudet.

 Lisätietoja antaa

 Sirkku Laukkanen p. 050-5865024

 Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmän pj.

LEHDISTÖTIEDOTE 20.1.2009

Kunnanvaltuutetut Päivi ja Timo Meros siirtyvät Sosiaalidemokraateista Vihreisiin Nurmijärvellä

Toista valtuustokauttaan aloittava Päivi Meros ja kolmatta kauttaan aloittava Timo Meros siirtyvät Nurmijärven SDP:stä Nurmijärven Vihreisiin. Syynä on jo pitkään jatkunut demokratiavaje Nurmijärven SDP:ssä. Kunnassa kolmanneksi eniten ja sosiaalidemokraateista eniten ääniä saanut 25-vuotias Päivi Meros jäi SDP:n luottamuspaikkajaossa kokonaan ilman paikkaa.

Merokset uskovat, että he voivat Vihreissä paremmin ajaa kuntalaisten asioita. Sosiaalidemokraateissa se on todistettavasti osoittautunut mahdottomaksi. Samoin Merokset näkevät, että Vihreät ovat nyt ja tulevaisuudessa sosiaalidemokraatteja huomattavasti uskottavampi vaihtoehto ajamaan arkipäivän tasolla ihmisten asioita. Päivi Meros on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Vihreissä.

Nurmijärven Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Tarja Haaranen toivottaa Merokset tervetulleiksi Vihreisiin.

- ”Olemme huolestuneita siitä, miten kuntalaisten ääni kuuluu luottamuspaikkajaoissa. Poliitikoilla voi olla mielipiteitä siitä, ketkä ovat parhaita hoitamaan luottamustehtäviä, mutta mandaatti luottamuspaikoilla toimimiseen tulee äänestäjiltä”, toteaa Haaranen.

Nurmijärven Vihreät pitävät Päivi Meroksen jättämistä ilman luottamuspaikkaa epäoikeudenmukaisena. Valtuustoryhmän kasvaessa Vihreät pystyvät paremmin vaikuttamaan Vihreille tärkeisiin asioihin.

Kiitos kaikille kunnallisvaaleissa meitä äänestäneille!

Valtuustoon valittiin Tarja Haaranen, Maritta Kopsala ja Sirkku Laukkanen.

Täältä löydät uudet kunnanvaltuutettumme.

Valtuuston kokous 25.3.2009

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

Harva täällä salissa istuvista uusista ja vanhoista valtuutetuista tiesi tai aavisti, mihin soppaan on lusikkansa pistänyt, kun kunnallisvaalit pidettiin viime syksynä.

Talouden lama ei vielä ole koetellut Nurmijärveä toden teolla, mutta uhkakuvat koettelemuksista ovat olleet näkyvissä jo viime vuoden lopulla. Moni muu kunta Suomessa on vielä pahemman tilanteen edessä kuin me.

Niukkuutta on vaikea jakaa ja säästöjä vielä vaikeampi tehdä. On vaikeaa olla tasapuolinen ja tehdä myös päätöksiä, joilla ei olisi vielä vakavampia seurauksia.

Erityisesti koulupuolella ovat nurmijärveläiset vanhemmat ottaneet aktiivisesti kantaa tuntikehysleikkauksiin ja niiden vaikutuksiin kouluissa. On hienoa, että aktiivisuutta löytyy!

Nurmijärven koulujen luokkakoot ovat maan keskiarvon yläpuolella ja kunnassamme onkin tehty päätös, että ryhmäkoot 1-2 luokilla olisivat enintään 25 oppilasta ja 3-6 -luokilla 30. Tämäkin on jo mittava päätös, kun tiedetään, ettei koululainsäädännössä mitään tällaisia rajoja ole. Tuntikehys on antanut mahdollisuuden tällaisten suurten opetusrymien jakamiseen pienempiin. Opettajilla on ollut tällaisilla ryhmätunneilla enemmän aikaa tukea niitä oppilaita, jotka tarvitsevat apua oppimisvaikeuksien tai muiden syiden takia.

Koululainsäädäntöä ollaan näinä päivinä uudistamassa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Tämä tarkoittaa tulevaisuudessa, että yhä enemmän erityisopetuksen oppilaita integroidaan isoihin ns. tavallisiin luokkiin. Oppilaita sijoitetaan erityisluokkiin kuntoutettavaksi, ei säilytettäväksi. Myös näille oppilaille sopeutuminen isoihin luokkiin sujuu paremmin, kun ryhmät ovat ainakin joillakin tunneilla pieniä.

Vihreän valtuustoryhmän mielestä ei ole syytä ainakaan ensimmäiseksi leikata rahaa pois lasten ja nuorten eduista. Näillä säästöillä voi olla moninkertaiset kustannukset lapsen elämässä myöhemmin. Pienryhmissä opettaja havaitsee myös helpommin, jos oppilailla on ongelmia ja voi puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen on myös Nurmijärven kunnan yksi keskeisistä strategioista – älkäämme unohtako sitä!!

Jos taloudellinen tilanne tästä vielä huononee, kuten on ennustettu, tulee myös koulutoimen säästöissä pureutua toimintatapojen arviointiin. Voisiko isoja ryhmiä esimerkiksi jakaa joustavasti opettajien yhteisellä tiimityöskentelyllä tai lisätä erityisopettajien ja luokan- sekä aineenopettajien samanaikaisopetusta?

Samanlainen rakenteiden ja toimintatapojen arviointi on edessä uudella valtuustolla myös muilla toimialoilla. Tulee ennakkoluulottomasti arvioida, voitaisiinko asiat tehdä toisin ja halvemmalla. Luulen, että terveys- ja sosiaalitoimessa joudutaan tekemään lisäbudjettiesitys vielä tämän vuoden aikana.

Juustohöylä joutaa kirpputorille, jos sen tekemät säästöt ovat lyhytnäköisiä ja niistä joudutaan maksamaan monenkertainen hinta tulevaisuudessa.

Investointeja ja käyttötalousmenoja ei valtuustoryhmämme mielestä pidä myöskään sekoittaa toisiinsa. Investointeja tarvitaan, mutta ne täytyy toki laittaa tärkeysjärjestykseen. Kunnalla on myös velvollisuus näin laman aikana tehdä työllistäviä ratkaisuja ja toimia näin talouslamaa elvyttäen.

Samalla ei pidä myöskään unohtaa ilmastonmuutosta ja keinoja sen torjumiseen myös kuntatasolla. Kun lama joskus hellittää, sen ei pitäisi tarkoittaa energian kulutuksen lisäämistä. Niukan rahan aikaan voi oppia, miten kunnan energiankulutusta voitaisiin vähentää pysyvästi.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa kunnanhallituksen esitystä, että tuntikehystä eikä lasten kotihoidontukea tässä vaiheessa leikata. Uusien valtuutettujen tehtävänä on strategiatyössään miettiä kestäviä ja järkeviä säästöjä kunnassamme.

Sirkku Laukkanen

Valtuustoryhmän pj

26.11.2008 Vihreiden ryhmäpuheenvuoro vuoden 2009 talousarviosta  

Kunnan taloudenpidossa on nyt tarkan harkinnan paikka.  Pari viikkoa sitten Eurooppa joutui virallisesti taantumaan, kun bruttokansantuote supistui jo toisena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Me emme voi yksin tätä kehitystä pysäyttää, mutta sen aiheuttamia vahinkoja voimme vähentää. Eräs tärkeimmistä edellisen laman opetuksista on se, että julkinen sektori ei saa kiihdyttää talouden sykliä.  Nyt on luotava työtä ja säilytettävä ihmisten luottamus tulevaisuuteen. Kunta voi auttaa satsaamalla rahaa esimerkiksi rakentamiseen. Nyt on oikea aika korjata ja tehdä energiatehokkuutta parantavia investointeja. Ne investoinnit, jotka ovat joka tapauksessa välttämättömiä, kannattaa tehdä nyt. Laskusuhdanteessa on sitä paitsi halvempaa rakentaa ja korjata.

Ensi vuoden investoinnit painottuvat perinteisesti koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Taantuma voi kuitenkin lähivuosina muuttaa päiväkotien tarvetta kunnan kasvun jäädessä alhaisemmaksi ja tätä on seurattava tarkasti.Kunnallispolitiikassakin kuten monessa muussakin asiassa pitkän aikavälin hahmottaminen ja kokonaisuuksien hallinta on vaikeaa. Haluamme nopeasti, tai ainakin valtuustokauden aikana tuloksia. Kohtahan on taas vaalit. Miten paljon helpompaa valtuustossakin on puhua pienistä – vaikkakin tärkeistä - asioista, kuin nähdä suuria linjoja.  On helpompaa tuunata kuin muuttaa järjestelmää!  Me Vihreät katsoimme talousarviota erään tärkeän ja laajan teeman kannalta. Luimme sen läpi ilmastonmuutossilmälaseilla. Uutta kappaletta puheeseen ei sen takia tarvinnut kirjoittaa, vaan kirjasta löytyi paljon asioita, joita jo muutenkin olisimme ottaneet esille ja jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Rohkaisevaa on, että ensimmäistä kertaa talousarviossa mainitaan sana ilmastonmuutos, siihen varautuminen ja sen hillitseminen. Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjumisessa avainasemassa.  Päästöt eivät tunne kuntarajoja ja siksi ensi vuonna valmistuva KUUMA-kuntien yhteinen ilmastonmuutosstrategia on perusteltu. 

Kunnan strategisena päämääränä on ohjata kasvu tiivistyviin taajamiin ja kyläkeskuksiin. Tällä on suora vaikutus siihen, miten liikenne kunnassa kehittyy, miten joukkoliikennettä voidaan kehittää ja miten madalletaan kynnystä käyttää kevyttä liikennettä. Tässä tärkeitä työkaluja ovat osayleiskaavat, joista Lepsämä saadaan ensi vuonna valtuustoon ja toivottavasti Klaukkalan osayleiskaavastakin luonnos. Kevyen liikenteen väylä hankkeiden vauhdittamisesta osallistumalla tiepiirin rahoitukseen neuvotellaan parhaillaan tiehallinnon kanssa.  Kun asia etenee, on toivottavaa, että valtuusto pääsee yhteisymmärrykseen omasta rahoitusosuudestaan ja hankkeiden priorisoinnista.  Noin kolmannes automatkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia. Näistä ison osan voisi tehdä jalan tai pyörällä, jos olosuhteet ovat turvalliset. Kevyen liikenteen edistäminen säästää paitsi ilmastoa, myös ihmisten terveyttä. 

Tehokas maanhankinta on yhdyskuntarakenteen ohjauksessa tärkeää.  Ensi vuodelle varatut maanhankintarahat ovat aika pienet ja asiaan joudutaan todennäköisesti ja voisi sanoa myös toivottavasti palaamaan lisäbudjetissa.  Ensi vuonna tehdään päätökset kunnan jätepoliittisista ratkaisuista. Ne sisältävät toivottavasti kestäviä ratkaisuja jätehuollon järjestämisestä ja tuovat mukanaan parempia käytäntöjä esimerkiksi kunnan kierrätyspisteiden järkeistämisenä ja kierrätyksen tehostamisena. Ilmaston kannalta parasta jätepolitiikkaa on jätteen synnyn ehkäisy ja myös tähän tulisi meillä Nurmijärvellä panostaa.

Vihreillä on mottona, että kaikkia ongelmia ei yksinkertaisesti voi ratkaista – ne pitää ehkäistä! Yhteinen strategiamme toteaa myös, että ennaltaehkäisy ohjaa palvelujen tuottamista.  Ennaltaehkäisystä puhutaan paljon, mutta aina sen sisältö ja etenkin taloudelliset vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavia. On vaikeaa sanoa, paljonko säästämme panostamalla ennaltaehkäiseviin toimintoihin, kun emme tarkkaan tiedä, mitä ilman niitä tapahtuisi. Kuitenkin perheen ja lapsen hyvinvointiin panostaminen kannattaa aina, sillä pitkittyessään ongelmat pahenevat ja sekä inhimillinen tuska että taloudelliset kustannukset kasvavat. Meillä on oltava riittävästi voimavaroja lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin hoitoon. Tällä hetkellä Nurmijärvellä lähes kahtatuhatta koululaista kohden on yksi koulupsykologi, kun STM:n suositus oppilasmäärästä on 600 oppilasta.  Lapsille tulee taata hyvä ja turvallinen oppimisympäristö, emmekä me kannata tuntikehyksen leikkausta. Tuntikehyksen leikkaus tarkoittaisi oppilaiden saaman opetuksen vähenemistä ja ryhmäkokojen suurenemista.  Ikäihmisten asumisen osalta Nurmijärven palvelut painottuvat liikaa laitoshoitoon. Terveyskeskuksessa on tällä hetkellä noin 40 pitkäaikaisasukasta, joiden paikka ei olisi siellä vaan palveluasunnoissa. Yksityisiin hoivapaikkoihin heitä ei saada sijoitettua, joten päätös kunnan oman tehostetun asumispalveluyksikön perustamisesta on tervetullut, etenkin kun tarpeen tiedetään lisääntyvän runsaasti lähivuosina.

Kun tilanteet muuttuvat ja resurssit käyvät niukoiksi, se yleensä lisää painetta keksiä uusia innovatiivisia ratkaisuja. Kuitenkin tuntuu, että vuodesta toiseen talousarviokirjan EU-hankkeet -luvun teksti lyhenee lyhenemistään. Viime vuonna alkanut uusi maaseudun kehittämisohjelman ohjelmakausi antaisivat Nurmijärvellekin paljon mahdollisuuksia rahoittaa erilaisia  asioita. Nurmijärvi on taajama-alueita lukuun ottamatta ohjelman toiminta-aluetta. Rahoitusta voi hakea entisen KEHU:n tilalla toimivan EMU -toimintaryhmän kautta, mutta myös kunta voi olla hankkeissa hakijana. Hankkeet voivat koskea esimerkiksi maaseutuympäristön parantamista, kylätoiminnan kehittämistä sekä palvelujen ja yrittäjyyden kehittämistä. Erittäin hyvin kriteereihin sopiva hanke hanke olisi Taaborin alueen kehittäminen, johon sisältyisi myös Taaborin katsomon uusiminen. Toivottavasti kunta olisi tässä aktiivinen ja hyödyntäisi mahdollisimman tehokkaasti näitä rahoitusmuotoja. Lopuksi kiitokset kaikille talousarvion laadintaan osallistuneille!

28.9.2008

Kevyenliikenteen väylät

Viikko sitten istuin kunnanvirastolla talousarvioseminaarissa. Kovasti keskustelua herätti kunnan kevyeliikenteen väylien puute. Pitäisikö kunnan investoida enemmän niiden rakentamiseen? Yleisten teiden rahoitus kuuluu periaatteessa valtiolle, mutta tällä hetkellä taidamme olla yli 70:llä sijalla Uudenmaan tiepiirin rahoituslistalla. Eikä Nurmijärvelle toivota vain yhtä kevyenliikenteen väylää, vaan hanketoiveita on monta. Nurmijärvi-Rajamäki välille on toivottu pyörätietä jo 30 vuotta.

Kesällä luin HS:sta, että Pulkkilanharjulle Päijänteen rantaan oli rakennettu hieno pyörätie noin 16 km matkalle. Reitti ja nähtävyydet ovat varmaan tiehallinnon ylpeys, mutta se ei lohduta täällä Etelä-Suomessa asuvaa pyöräilijää.

Viime kesänä pyöräilin paitsi Nurmijärvellä niin myös Keski-Uudenmaan alueella. Paikoin pyörätiet olivat hyvässä kunnossa, mutta usein opasteet ja liikennesuunnittelu eivät ainakaan olleet käyttäjien suunnittelemia. Pyörätie voi äkkiä loppua, eikä opasteita ole mihinkään suuntaan, samoin myös teiden ylitykset voivat olla vaarallisissa paikoissa. Näin voi käydä, jos edessä on tietyö: autoilijat opastetaan kiertotielle, mutta pyöräilijät ja jalankulkijat saavat käyttää mielikuvitusta matkan jatkamiseen.

Mielestäni valtion pitäisi energiatalkoiden nimissä suunnata enemmän rahaa asutuskeskusten välisten kevyenliikenteen väylien rakentamiseen ja myös kunnan on otettava vastuu taajamien ulkopuolelle tulevista pyöräteistä.

Sirkku Laukkanen

21.9.2008

Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä - oli NYT-liitteen toimittaja otsikoinut juttunsa, jossa helsinkiläisiä nuoria tuotiin tutustumaan Nurmijärven kuntaan. Tarina rinnastettiin Hunter S. Thompsonin romaaniin Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, jossa kirjailija lähtee samoalaisen ystävänsä kanssa huumehöyryiselle matkalle Las Vegasiin. Tunnelma kirjassa on varsin vainoharhainen ja ahdistava. Hesalaisten nuorten matka Nurmijärvelle jää jälkeen esikuvastaan ahdistavuudessaan, vaikkakin tunnelma ja näkymät olivatkin aika ankeita. Nuoret eivät innostuneet Matti Vanhasen talosta eivätkä uusien teollisuushallien rakentamisesta.En oikein tiennyt olisiko jutulle pitänyt nauraa vai itkeä. Ensin nauroin vedet silmissä ja sitten minua alkoi itkettää. Pelkoa minussa herätti kunnanjohtajan kommentti siitä, että junarata toisi Nurmijärvelle huumeet ja rikollisuuden.

Valitettavasti huumeet ovat kyllä jo saapuneet lintukotoommekin. Ne tulivat tänne ihan tietä pitkin. Huumeneuloja on korjattu talteen päiväkotien pihoilta, puistoista ja vaikkapa Vaskomäeltä. Toivottavasti tämä realismi on kaikille selvää. Energiaa kannattaisikin laittaa junaradan vastustamisen sijaan siihen, että miettisimme miten nuortemme elämä täällä Nurmijärvellä olisi mielekästä niin, ettei heidän tarvitsisi lähteä huumekokeiluihin. Ja miten huumeita käyttäviä nuoria voitaisiin auttaa.

Tarja Haaranen