- tammikuuta 2020 jätimme ryhmänä aloitteen Seitsemän veljeksen kunniaksi perustettavasta luonnonsuojelualueesta. Vuosi 2020 oli Seitsemän veljeksen julkaisemisen 150-vuotisjuhlavuosi.
Aloitteen käsittelyn historiasta sen verran, että ensimmäisenä muodostettiin Hirmunojan alue vuonna 2022, ja mm. Keskon hankkeen myötä tämä Myllykosken osuus siirtyi. Vuosi sitten tämä oli valtuustossa, josta se vielä palautettiin valmisteluun. Hienoa, että nyt olemme edenneet päätösvaiheeseen.
Me puhumme tässä salissa aivan liian vähän luonnonsuojelusta.
Kunnilla on Suomessa poikkeuksellisen vahva rooli luonnon kannalta. Me päätämme maankäytöstä. Me päätämme, mitä säilytetään ja mitä muutetaan. Käytännössä me päätämme, millainen Nurmijärven luonto on tulevaisuudessa.
Siksi olisi rehellistä todeta, että ainakin meiltä päättäjiltä puuttuu edelleen kokonaiskuva. Meillä ei ole sellaista ajantasaista, yhteistä näkemystä Nurmijärven lähiluonnosta, sen tilasta ja tavoitteista. Tämä päätös on hyvä, mutta se on yksittäinen askel. Olisi hyvä saada ymmärrys myös kokonaiskuvasta ja tavoitteesta. Kunnan ympäristö- ja ilmasto-ohjelma antaa hyvän yleiskuvan, mutta sen konkreettiset toimenpiteet ovat vielä varsin yleisellä tasolla.
Samalla tiedämme, että kuntalaisille tämä ei ole pieni asia. Lähimetsät ovat tutkitusti niitä ympäristöjä, joilla on suurimmat terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Suomalaisten mielestä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkein metsiä koskeva tavoite. Tämä on myös näkynyt kuntalaiskyselyissä.
Mutta se, mikä usein puuttuu, on silta tämän arvostuksen ja päätöksenteon välillä. Tämä asia on nyt harvinaisen ajankohtainen, kun tänään päätimme Sudentullista. Yleisesti meidän päättäjinä pitäisi pohtia, miten kuntalaisten kokemus ja arvot näkyvät kaavoituksessa ja maankäytössä. Tämä on kysymys, johon meidän pitäisi pystyä vastaamaan paremmin myös kuntastrategian tasolla. Meidän kunnan kuntastrategiasta puuttuu luonnonsuojelu. Itse toivoisin, ja ryhmänä toivomme, että kunta olisi myös tämän suhteen aktiivinen.
Luonnonsuojelu on talouden suojelua.
Vuoden 2024 lopussa julkaistu Sitran tutkimus arvioi ensimmäistä kertaa luonnon terveysvaikutusten taloudellista merkitystä Suomessa. Puhutaan miljardiluokan vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Tämän yksittäisen päätöksen vaikutus ei tietenkään ole sitä mittaluokkaa, mutta suunta on sama. Sote-puolella nämä asiat tullaan ottamaan yhä vakavammin.
Ja nyt itse Myllykoskeen.
Meillä on tässä käsittelyssä alue, joka täyttää luonnonsuojelun kriteerit monella tasolla.
Alueella on uhanalaisia luontotyyppejä, kuten kosteita ruohoniittyjä ja lehtoja. Se on paikallisesti arvokas lintualue. Siellä esiintyy lepakoita, ja vieressä kulkeva Vantaanjoki kuuluu Natura 2000 -verkostoon.
Mutta yhtä tärkeää on se, että tämä ei ole erämaa jossain kaukana, vaan paikallisesti erittäin merkittävä virkistysalue.
Alueella kulkee luontopolku, nuotiopaikkoja on useita, ja Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee sen läpi. Sinne myydään vuosittain noin tuhat kalastuslupaa. Tämä on juuri sitä lähiluontoa, josta ihmiset pitävät kiinni ja jota he pitävät tärkeänä.
Ja ehkä tärkein oivallus on tämä: kaikkea ei tarvitse hoitaa “valmiiksi”.
Virkistysmetsiä ei tarvitse siistiä puistometsiksi. Tässä suunnitelmassa todetaan selvästi, että metsien annetaan ensisijaisesti kehittyä luonnontilaisina, ja lahopuuta jopa lisätään luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Kerrankin hoitamattomuus on vahvuus.
Samalla on tärkeää, että valmistelussa on kuultu palautetta, erityisesti kalastuksen näkökulmasta. Nyt suunnitelmassa on huomioitu konkreettisesti esimerkiksi rantapajukoiden hoito, kulkuyhteydet ja kalatalouden tarpeet.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että luonnonsuojelu ei ole sulkemista vaan yhteensovittamista.
Luonto, virkistys ja kalastus voivat toimia rinnakkain, kun se tehdään fiksusti.
Lopuksi vielä yksi käytännön huomio. Toivon, että alueen parkkipaikalle reitin alkuun tuodaan vierailijoille ohjeet luonnonsuojelualueesta: oikeuksista, velvollisuuksista ja siitä, miksi aluetta suojellaan. Se ei ole pieni asia, vaan osa koko kokonaisuutta.
Valmistelu on ollut huolellista, eri näkökulmat on huomioitu, ja hoito- ja käyttösuunnitelma antaa hyvän pohjan jatkolle. Kiitokset kaikille.
Tämä on päätös, joka tukee luonnon monimuotoisuutta, kuntalaisten hyvinvointia ja pitkällä aikavälillä myös kunnan kestävää taloutta.