Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat

Sudentullin datakeskushanketta on kuvattu Nurmijärvelle merkittävänä mahdollisuutena sekä suurimpana päätöksenä sen historiassa.

Olemme lukeneet, että asemakaava on valmisteltu esimerkillisesti ja että vaikutukset on arvioitu kattavasti. Viranhaltijat ovatkin tehneet valtavan työmäärän, kiitos siitä!

Kun perehtyy aineistoon tarkemmin, kuva ei ole aivan näin yksinkertainen.

Muutama huomio aineistosta. Ensinnäkin hankkeen koko verrattuna selvityksiin on paljon suurempi. Useat keskeiset selvitykset, kuten ilmastovaikutusten arviointi ja meluselvitykset, on tehty 300 megawatin datakeskukselle. Nyt puhutaan noin 560 megawatin kapasiteetista.

Kun kapasiteetti lähes kaksinkertaistuu, on perusteltua kysyä, kuvaavatko nämä selvitykset enää hankkeen todellisia vaikutuksia.

Toinen epäselvyys liittyy alueen pienvesiin. Keski-Uudenmaan ympäristöviranomaisen mukaan alueella on noro, mutta ELY-keskuksen lausunnon mukaan ei. Kun kaksi viranomaista arvioi asian eri tavalla, kyse ei ole pienestä yksityiskohdasta vaan asiasta, joka on hämmentävän ristiriitainen. Sudentullin valuma-alueelle sijoittuu myös lehtojen suojeluohjelman inventointialue. Hankkeen vaikutukset tähän alueeseen on täysin tutkimatta.

Kolmas näkökulma liittyy alueen maaperään ja rakentamiseen ja sen myötä ilmastovaikutuksiin. Rakennettavuusselvitysten perusteella alueen savimaaperä vaatii laajoja stabilointiratkaisuja, kuten pilaristabilointia ja paalutuksia. Näissä käytetään runsaasti sementtiä ja terästä, jotka kuuluvat rakentamisen suurimpiin päästölähteisiin.

Ilmastovaikutusten arvioinnissa pelkästään esirakentamisen päästöiksi arvioidaan noin 59 000 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Raportissa nämä päästöt kuitenkin jaetaan laskennallisesti 50 vuoden ajanjaksolle, jolloin vuosittainen luku saadaan näyttämään somalta ja pieneltä.

Vertailun vuoksi: Nurmijärven kunnan kokonaispäästöt olivat vuonna 2023 noin 169 000 tonnia. Pelkkä esirakentaminen vastaa siis yli kolmasosaa kuntamme vuosittaisista päästöistä.

Lisäksi kaava muuttaa laajoja pelto- ja metsäalueita rakennetuksi ympäristöksi. Viheryhteyksien riittävyydestä on esitetty huolta. Ekologisen yhteyden suositusleveys on 500 metriä, mutta Sudentullin kohdalla se jää alle 140 metriin. Näin me jätämme ekologisen käytävän riittävyyden yksityisten maanomistajien vastuulle.

Ja sitten ekologisesta kompensaatiosta:

Jos ekologisesta kompensaatiosta halutaan puhua aidosti, pitäisi kunnan itse määritellä, miten ympäristöä ja kulttuuria tuetaan, eikä rakentaa tätä sen varaan, mitä yksittäinen yritys mahdollisesti tulevaisuudessa haluaa tehdä. Nyt meille markkinoitu tulevaisuussopimus, jonka kautta datakeskustoimijan on tarkoitus tukea ympäristö- ja kulttuurihankkeita, ei ole mitenkään sitova, mitään ei ole paperilla.

Lainsäädäntö edellyttää, että kaava perustuu riittäviin selvityksiin. Jos keskeiset vaikutusarviot on tehty selvästi pienemmälle hankkeelle kuin mistä nyt päätämme, on perusteltua kysyä, onko tämä edellytys täyttynyt.

Rakennuslupavaiheessa tullaan tekemään tarkentavia selvityksiä, mutta silloin ei enää ratkaista sitä, onko hanke tälle paikalle ja tässä laajuudessa ylipäätään sopiva. Se ratkaistaan kaavavaiheessa.

Talous ja sen kasvu on asetettava luonnon ja ilmaston asettamiin rajoihin. Talous ei ole itseisarvo. Se on väline. jolla rakennamme hyvää elämää, hyvinvointia ja turvallista tulevaisuutta. Siksi talouskasvu ei voi tapahtua ihmisten, luonnon tai ilmaston kustannuksella. Näin toimittaessa ammutaan omaan jalkaan.

Nurmijärvi tarvitsee investointeja, siitä olen samaa mieltä. Mutta kun hanke on keskeisiin selvityksiin nähden kaksinkertainen, on vastuullista pysähtyä hetkeksi.

Vastuullinen päätöksenteko tarkoittaa sitä, että varmistamme päätösten perustuvan riittävään ja ajantasaiseen tietoon ja, että ne kestävät tarkastelun myös vuosien ja vuosikymmenten päästä. Me olemme tänään päättämässä, onko tämä hanke tässä laajuudessa tälle paikalle sopiva. Mikäli päätös perustuu selvityksiin, jotka eivät vastaa hankkeen todellista kokoa, emme tee sitä riittävän tiedon pohjalta.

Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten esitän Sudentullin asemakaavan palauttamista valmisteluun, koska kaavan keskeiset vaikutusarvioinnit eivät kaikilta osin vastaa hankkeen nykyistä laajuutta. Useat selvitykset, kuten melu- ja ilmastovaikutusten arvioinnit, perustuvat noin 300 megawatin datakeskukseen, kun meille on kerrottu kokonaisuuden olevan 560 megawattia. Lisäksi alueen pienvesiä koskevissa viranomaisarvioissa on ristiriitaa. Myös maaperän rakennettavuuteen ja sen myötä ilmastovaikutuksiin sekä viheryhteyksien riittävyyteen liittyy epävarmuuksia.

Kaavan tulee maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla perustua riittäviin selvityksiin, eikä rakennuslupavaiheessa tehtävä tarkentaminen korvaa kaavavaiheen arviointeja. Näin ollen päätöksenteon tietopohja ole riittävä, ja kaava tulee palauttaa valmisteluun vaikutusarviointien päivittämiseksi ja epäselvyyksien selvittämiseksi ennen lopullista päätöksentekoa.

Kiitos.