Aloite suurpetojen metsästyksen kieltämisestä ilman haittaperustetta Nurmijärven kunnan omistamilla mailla

Julkaistu

Kategoria

Nurmijärven Vihreä Valtuustoryhmä jätti alla olevan aloitteen 18.3.2026

Tausta

Elämme parhaillaan kuudetta, ihmisen aiheuttamaa sukupuuttoaaltoa, minkä vuoksi jokaisen uhanalaisen lajin suojeluun ja siihen kohdistuviin toimenpiteisiin liittyy korostunut vastuu. Nurmijärven kunta on sitoutunut ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ekologisesti kestävään maankäyttöön ja luontoarvojen huomioimiseen päätöksenteossa. Näitä tavoitteita vasten on välttämätöntä vahvistaa ihmisen ja muun elollisen rinnakkaiseloa samoilla alueilla.

Valtakunnallisesti alkuvuonna toteutetun suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aikana tapettiin Riistakeskuksen mukaan 82 sutta, mikä vastaa noin 15 prosenttia koko Suomen susikannasta. Susi on suomessa uhanalainen laji ja luokiteltu erittäin uhanalaiseksi kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa. Susikannan laumojen hajottaminen ja suuret poistumat lyhyessä ajassa heikentävät kannan rakennetta ja geneettistä monimuotoisuutta, lisäävät populaation pirstoutumista sekä voivat lisätä yksittäisten susien hakeutumista ihmisasutusten läheisyyteen. Nämä tekijät vaikuttavat sekä susikannan pitkäaikaiseen elinvoimaisuuteen että ihmisen ja suurpetojen rinnakkaiselon edellytyksiin.

Aloitteen perustelut

1. Suurpedot ja EU-oikeus

Susi, ilves ja karhu kuuluvat EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY liitteet II ja IV) tiukasti suojeltuihin tai erityistä suojelua edellyttäviin lajeihin. Poikkeusluvat metsästykseen edellyttävät tapauskohtaista harkintaa ja on todennäköistä, ettei laajamittainen kannanhoidollinen metsästys täytä automaattisesti EU-oikeuden ehtoja. Kunnalla maanomistajana on oikeus asettaa tiukempia reunaehtoja kuin valtakunnallinen minimitaso edellyttää.

2. Lajien välinen rinnakkaiselo

Nurmijärvi on kunta, jossa metsät, ulkoilualueet ja lähiluonto ovat keskeinen osa asukkaiden arkea. Samoilla alueilla, joilla kuljetaan, retkeillään ja kasvatetaan lapsia luontosuhteeseen, harjoitetaan myös metsästystä. Suurpetojen metsästys kunnan omistamilla mailla on ekologisesti, eettisesti ja viestinnällisesti ristiriitaista suhteessa kunnan ympäristötavoitteisiin.

3. Metsästyksen kohdentaminen todellisiin haittoihin

Mikäli metsästystä halutaan sallia, olisi se perustellumpaa kohdentaa haitallisiin vieraslajeihin, liikennevahinkoja sekä maa- ja metsätalousvahinkoja aiheuttaviin hirvieläimiin ja tapauskohtaisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Kotoperäisten, suojelua vaativien ja ihmiselle pääosin harmittomien suurpetojen metsästykselle ei ole kestävää ekologista eikä sosiaalista perustetta ilman selkeää haittaperustetta.

4. Kunnan ympäristö- ja luontotavoitteet

Nurmijärven ympäristö- ja ilmasto-ohjelma painottaa luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ekologisesti kestävää maankäyttöä. Suurpetojen metsästys kunnan omistamilla mailla on näiden tavoitteiden kanssa ristiriidassa, ellei kyse ole yksittäisistä häiriökäyttäytyvistä yksilöistä viranomaisen harkinnan perusteella. Nurmijärvi voi tässä asiassa toimia vastuullisena suunnannäyttäjänä.

Nurmijärven kuntastrategia 2025–2030 korostaa vastuullisuutta päätöksenteossa, kestävää toimintaa ja luonnossa liikkumisen merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille. Strategia painottaa myös yhteistyötä ja vastuullista toimintaa kuntalaisten, ympäristön ja elinympäristön hyväksi, mikä asettaa luonnon monimuotoisuuden ja suurpetojen suojelun korkealle kuntamme arvoissa.

Edellä mainittuun vedoten me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että:

Nurmijärven kunta kieltää kotoperäisten suurpetojen metsästyksen kaikilla kunnan omistamilla maa-alueilla vuodesta 2026 alkaen. Häiriökäyttäytyvien tai ihmispelkonsa menettäneiden yksilöiden poistaminen voidaan jatkossakin sallia viranomaisen myöntämällä poikkeusluvalla.

Nurmijärven kunnan tulee linjata metsästys omien ympäristö- ja luontotavoitteidensa mukaisesti siten, että luonnon monimuotoisuus, suojelu ja ihmisen ja muun elollisen rinnakkaiselo asetetaan etusijalle kunnan omistamilla mailla. Linjausten tulee olla ekologisesti kestäviä, EU-oikeuden mukaisia sekä vastata kuntalaisten arvoja.